Search

Aarne Leinonen named the target for cuts in the evening as the adjustment of pensions, which he estimated to be 2.6 percent in 2027 with costs amounting to 1,066,000,000 euros. He wrote that current retirees should participate in balancing Finland's public finances. According to him, the pension system was not sustainable because 25 percent of the taxes from the work of young people were for the benefit of retirees. #RatkaisutRahapulaan #Eläkkeet #Suomi #Talous (translated)

Heikki Pursiainen criticized Finnish economic discussion as limited based on two recently published columns in Helsingin Sanomat. According to him, Korkman described what should not be cut and believed that adjustments were necessary but did not propose any cuts. Pursiainen claimed that Korkman also criticized the government’s policies without offering alternatives. Pursiainen wrote that he found Teittinen’s reflections good in themselves but believed they underestimated Finns' ability to impact matters. He argued that Teittinen suggested that adjustments would probably be politically impossible and that Finland's fate depended on economic conditions and Russia. Pursiainen assessed that there could be many actions: he mentioned more encouraging social security, cutting business subsidies, tuition fees, and abandoning incentives for staying home as a parent. He added that for conservatives, a smaller public sector was a goal and not a reason for lamenting, and in his view, adjustments did not threaten the foundations of the welfare state. Pursiainen indicated that economists should also present their own solutions for discussion and negotiation. #Suomi #Taloustiede #Politiikka (translated)

Iso ongelma Suomessa on, että suomalaisella ei ole varaa ostaa toiselta saman verran tienaavalta suomalaiselta työtä. Verokiila on liian suuri, molemmissa päissä: 1) Ensin verottaja nappaa leijonan osan tuloveroina ja veroluonteisina maksuina 2) Ostettavassa palvelussa on laskulla 25,5 % arvonlisäveroa ja taas kohdan yksi mukaan valtio nappaa tekijältä välistä Mitä tästä seuraa, kun ei ole varaa ostaa työtä toiselta? 1) Työpaikkoja jää syntymättä 2) Liian paljon tehdään itse -> mm. vapaa-aikaa jää vähemmälle Tämä verokiila on saatava pienemmäksi. Yksinkertaiset ratkaisut: 1) Tuloverojen merkittävä lasku 2) Alle 100.000€ liikevaihto arvonlisäverottomaksi yrittäjälle Malli on yksinkertainen eikä huomioi kaikkea, tietenkään. Mistä rahat tähän? 1) Dynaamiset vaikutukset taloudellisen toimeliaisuuden noususta 2) Kehitysapu nollaan 3) Sosiaaliturva kansalaisuusperusteiseksi 4) Puoluetuet nollaan 5) Yritystuet pois rankalla kädellä 6) Järjestörälssiltä puolet pois #verokiila #työmarkkinat #talous

Teille @kokoomus on annettu jatkuvasti vaihtoehtoja toissijaisista menoista, joista voisi leikata lisää & mikä on vastaus? -Ei- Kehitysapu nollaan? -Ei- Järjestötukien lisäleikkaukset? -Ei- Höpö-tutkimusten lisäleikkaukset? -Ei- Tunnin junan peruminen? -Ei- Turun raitiotien rahoituslupaus? -Ei- Ilmastotoimien leikkaukset? -Ei- Porukka haluaa vain keskustella asioista, ei aidosti ratkaista niitä. #Politiikka #Keskustelu #Ratkaisut

Illan leikkauskohde: Suomen Purjehdus ja Veneily, yleisavustus 682 000 € Purjehduskisoihin osallistuminen ei ole valtion olennaista tekemistä, jonka vuoksi pitää verottaa työtä. Luovitaan budjetin epätasapaino kuntoon kunkin purjehtiessa omilla rahoillaan. #RatkaisutRahapulaan #Purjehdus #Budjetti #Suomi

Varmasti hyvä jakaa vastakkaisia näkemyksiä täällä taas. Vaikka en ole Jukan (tai Pasin) kanssa eri mieltä syklin vaiheesta, niin mielestäni on helppo todeta, että jos et ole ollut tekoälyliitännäisten osakkeiden kyydissä mukana, niin olet todennäköisesti jo missannut markkina-arvon suurimman kasvun. Tämä koskee erityisesti muistitehtaita kuten SK Hynix ja Micron, joiden osakkeet ovat vuodessa karkeasti kymmenkertaistuneet. Vaikka osakkeet näyttävät halvalta (tai jopa puoli-ilmaisilta) suhteessa yhtiöiden tulosnäkymiin (forward P/E), niin on hyvä tiedostaa, että niiden tulokset ovat kasvaneet merkittävästi nopeammin kuin niiden myynti, kappalemäärissä mitattuna. Tuloskasvu perustuu pitkälti siihen, että kysynnän ylittäessä tuotannon muistien hinnat nousevat tähtitieteellisiksi. Se taas johtuu siitä, että lähes äärettömän varakkaat jättiyhtiöt kilpailevat verisesti (ja ilmeisesti täysin kustannuksista välittämättä) siitä, kuka pystyy kehittämään parhaimmat mallit. Kun isoja frontier-tason huippumalleja koulutetaan (training), niin se tehdään tällä hetkellä joko GPU-chipeillä (joita suunnittelee lähinnä NVIDIA ja AMD) tai ASIC-chipeillä (kuten Googlen Ironwood TPU). Nämä ratkaisut tarvitsevat erittäin kallista HBM-muistia, jota ei ole riittävästi saatavilla tällä hetkellä. Kun mallien kehityksestä siirrytään suorittamiseen (inference) erityisesti agenttien avulla, niin tilanne on paljon monimutkaisempi. Kehitteillä on useita ratkaisuja, jotka eivät tarvitse HBM-muistia ollenkaan, kuten Nvidian lisensoima Groq, Cerebraksen wafer-scale-chipit, d-matrixin Corsair, Qualcommin AI200 Dragonfly, Metan MTIA ja Taalaksen on-chip-LLM-kiihdyttimet. Lisäksi NVIDIAn Rubin CPX-suorittimien avulla voi hoitaa osan inferenssistä ilman HMB-muistia. Villi kortti tässä pelissä on myös Kiina, jossa kehitetään koko ajan uusia "lähes frontier-tason" malleja ja tarjotaan niitä ilmaiseksi (merkittävä osa kehityksestä saadaan kopioimalla länsimaiden huippumalleja ilmaiseksi). On mielestäni väärin ajatella, ettei länsimaissa haluttaisi kiinalaisia malleja käyttää, sillä avoimet mallit on mahdollista eristää ja ajaa oman datakeskuksen turvassa. Mm. tästä syystä tekoäly-yhtiöt kuten Anthropic, OpenAI ja Google rakentavat nyt kuumeisesti ekosysteemejä tekoälymallien ympärille, joita voi hyödyntää vain yhtiöiden pilvipalveluiden kautta. Mutta kestääkö tällaisen softaekosysteemin tuoma "moat" tekoälyn aikakaudella, kun vaihtoehtoisia (ja avoimia) ratkaisuja on mahdollista luoda nopeammin kuin koskaan? On myös nähtävissä selkeitä kysynnän epäterveyteen viittaavia trendejä, kuten ns. tokenmaxxing, jossa koodaajat kilpailevat kuka pystyy kuluttamaan enemmän LLM-mallien tuottamia tokeneita, riippumatta siitä, miten paljon niiden avulla pystytään luomaan tuottavaa koodia. Lisäksi LLM-malleja suoritetaan todella paljon harjoittelutarkoituksessa tällä hetkellä, kun vielä etsitään ja kehitetään aidosti tuottavia prosesseja. Pointtini tässä on lähinnä se, että sijoittamalla datakeskusten kilpavarustelusta hyötyviin yhtiöihin ei lyö vetoa (vain) siitä, että datakeskusten rakennustarve jatkuu, vaan että ylikysyntätilanne ei ratkea vielä ainakaan muutamaan vuoteen. Samaan aikaan muistinvalmistajat ovat jo kasvattamassa kapasiteettiaan ja rakentamassa uusia tehtaita. Useiden eri muistityyppien hinnat ovat osittain lukittu tulevaisuuteen pitkäaikaisten LTA-sopimusten kautta, mutta nekin ovat historiallisesti rikottu tai neuvoteltu uusiksi kysynnän laskiessa. Puolijohdeyhtiöiden poikkeuksellisen voimakas syklisyys johtuu siitä, että tuotantoa on hyvin vaikea skaalata alas kun kysyntä laskee. Ja kun tuotanto ylittää kysynnän edes hieman, niin hinnat romahtavat nopeasti (ylitarjontatilanne). Syklisiä yhtiöitä ei yleensä ole kannattanut ostaa silloin kun P/E-tasot ovat olleet alhaiset ja sille on nimikin: Molodovsky Effect. Tekoäly on kuitenkin ilmeisen mullistava teknologia, joten "this time could be different" ja näitä syklisiä puolijohdeyhtiöitä omistamalla pääseekin helposti lyömään vetoa sen puolesta. Omistan itse tällä hetkellä mm. SK Hynixin, Micronin, Samsungin (ava-tracker), Broadcomin, Amazonin ja Googlen osakkeita, joiden toiminta liittyy vahvasti tekoälyyn. Lisäksi minulla on VVSM-puolijohde-ETF:ää salkussa. Mielestäni kaikki ovat hyviä sijoituksia, mutta näen (erityisesti näillä arvostustasoilla), että niissä piilee myös paljon riskejä. Puhumattakaan siitä, millaisia haasteita ja vaaroja tekoäly aiheuttaa koko yhteiskunnalle (ja sitä kautta myös osakkeille). Ei sijoitussuosituksia. #pekka #tekoäly #osakkeet #puolijohteet

Korruptio jatkuu Kokoomuksen toimesta: Urheiluliitto sai kokoomuslobbareiden hankkeeseen 10 miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa. Valtion ei pidä mitään kisoja järjestää, vaan lisenssimaksuilla ja pääsylipputuloilla nämä hankkeet. #RatkaisutRahapulaan https://t.co/ySIDPh5jNQ #korruptio #urheilu #Suomi

Päivän leikkauskohde: Suomen Työväen Urheiluliiton yleisavustus (1 148 000 €) TUL on sisällissodan jälkimainingeissa perustettu poliittinen urheilujärjestö, jonka vastakappale SVUL alasajettiin jo ysärillä. Moista reliikkiä ei pidä tekohengittää verovaroin. #RatkaisutRahapulaan #Urheilu #Suomi #Politiikka

Päivän leikkauskohde: Suomen Tikkaurheiluliiton yleisavustus (23 000 €) Mökkitikka-, tikkajuoksu- ja tikkahiihtokisa järjestävän kerhon tukeminen ei ole välttämätön julkispalvelu. Ei osu edes samalle hehtaarille. Käsittämätöntä verorahojen haaskaamista. #RatkaisutRahapulaan #Suomi #Tikkaurheilu #VerorahojenKäyttö

Illan leikkauskohde: Suomen Salibandyliitto, yleisavustus 1 235 000 € Valtion tehtävät löytyvät hikisten kaukaloiden ulkopuolelta. Liikuntajärjestöjen on kerättävä rahoitus harrastajilta itseltään. #RatkaisutRahapulaan on tehdä yleisavustuksista nuorten liikuntaseteleitä. #liikunta #rahoitus #nuoret

Illan leikkauskohde: Suomen Jääkiekkoliitto, yleisavustus 1 616 000 € Samaan aikaan kun tärkeämmistä asioista leikataan, niin toisaalla valtio hassaa rahaa sirkusviihteeseen. Tämä paitsio pitää viheltää poikki ja priorisoida hoitotyö huvin edelle. #RatkaisutRahapulaan #Suomi #Jääkiekkoliitto #Priorisointi

Päivän leikkauskohde: Suomen Palloliitto yleisavustus 2 050 000 € Olisiko #RatkaisutRahapulaan se, että palloharrastajat maksavat omat harrastuksensa ja hyväntekeväisyytensä eivätkä vieritä kustannuksia muiden maaliin? Valtiolla on tärkeämpiä tehtäviä kuin jalkapallo. #Suomi #Jalkapallo #Yleisavustus

Suomen menestynein energia-alan yrittäjä Mika Anttonen latoi Ylellä faktaa tiskiin ilmasto-keskustelun typeryydestä ja epärealistisista tavoitteista. ”A-studiossa lappasi monta vuotta porukkaa kertomassa, että kaikki ratkaisut ovat olemassa, ja nyt pistetään vain toimeksi, hän kuvaa. – Mutta niitä ratkaisuja ei ole olemassa. Siinä hypessä sanottiin paljon asioita, jotka eivät pitäneet paikkaansa.” Anttosen mukaan haihattelu-linja omaksuttiin ylimpiä tasoja myöten: ”Anttosen mukaan valtiot ja yritykset sitoutuivat Pariisin ilmastosopimukseen tarkemmin ajattelematta, mitä se fyysisessä maailmassa oikeasti tarkoittaa. Nyt moni yritys on tajunnut tavoitteiden mahdottomuuden, mutta kukaan ei uskalla sanoa sitä ääneen. – Tämä aiheuttaa sen tilanteen, että tästä ongelmasta ei oikeastaan kukaan uskalla puhua. Siitä ei puhu yritysten johto, poliitikot eivätkä virkamiehetkään.” Tästä on tosin sanottava, että PS on koko ajan sanonut, ettei keisarilla ole niitä vaatteita. Myös eduskuntavaalien 2019 ja 2023 alla. #ilmasto #energia #yrittäjyys