WRLD

Search

#muuttaminen
Samu Mökillä 1w

Samu Mökillä wrote that in Finland, with its long distances, many families needed a car for their daily lives, and that the fuel prices raised by the Middle East crisis had increased the cost of essential transportation. He criticized the proposal to use the commuting tax deduction to alleviate the situation, arguing that it mainly benefited commuters. According to him, the support would not help, for example, farmers, the transport sector, or lawnmowers. Mökkilä asked why fuel prices could be lowered elsewhere in the world but not in Finland, and considered the commuting tax deduction insufficient if the cost of living was also rising. He estimated that individual support lost its significance as general inflation consumed purchasing power. The rise in fuel costs would also increase freight rates, food production, industry, and logistics, which would be reflected in the prices of many products. He called for a reduction in distribution obligations and taxes instead of subsidies and described the commuting support as a small band-aid for a broader increase in living costs. According to Mökillä, politicians wanted to appear to be doing something, even if the support's impact on people's wallets was overshadowed by rising prices. Mökkilä also wrote that the state budget was heavily in deficit and dependent on revenues collected from motorists. He stated that high fuel taxes were part of climate policy, but rural residents, actors in the transport sector, and small entrepreneurs often had no opportunity to change their fleets or reduce driving. He criticized politicians for disregarding the situation of ordinary Finns, saying that while there was talk of savings, millions were sent to a terrorist organization. #Suomi #polttoaine #talous (translated)

12737
Hannu Järvinen 2w

Suomen tasavallan perustuslaki takaa kaikille Suomeen tuleville ulkomaalaisille maksuttomat palvelut, täyshoidon ja käyttörahaa tilille. Vastineeksi Suomi ei vaadi maahanmuuttajilta yhtään mitään, vaan päin vastoin edellyttää suomalaisilta pyyteetöntä osallistumista heidän elatukseensa. Kuulostaa aivan mielenvikaiselta, mutta tämä on tilanne. Lain muuttaminen on hyvin vaikeaa, koska siihen tarvitaan eduskunnassa vähintään 2/3 määräenemmistö ja etenkin vasemmisto haluaa kouluttaa ulkomaalaisista uusia uskollisia äänestäjiä. #Suomi #maahanmuutto #perustuslaki

15258
Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 2w

Sosiaaliturva ei enää riittänyt, niin perhe teki "radikaalin" ratkaisun ja muutti työn perässä toiselle paikkakunnalle. Ei työn perässä muuttaminen ole radikaalia, vaan ihan tavallista. Itse muutin aikoinaan työn ja opiskelun perässä toiselle mantereelle. https://t.co/avM5PdSlts https://t.co/PucOhcc5Pa #työ #muutto #perhe

17797
Seida Sohrabi 4w

SDP:n Nasima Razmyarin logiikalla hallitus ”vihaa” sote-järjestöjä, koska niiden rahoitusta leikataan. Samalla logiikalla vasemmistohallitus ”vihaa” työssäkäyviä, kun se korottaa heidän verojaan. Poliittisten päätösten kritisointi on täysin perusteltua. Mutta niiden muuttaminen vihaksi on halpaa populismia. #politiikka #populismi #sote

12562
Veli-Pekka Dufva Sep 8

Sain tänään viestin, jossa minulta kysyttiin suoraan kantaani maahanmuuttoon. Hyvä kysymys, vastaan yhtä suoraan. Suomen aika Euroopan sosiaalitoimistona on ohi. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Tänne töihin tuleva, työnsä tekevä, veroja maksava ja suomalaisen yhteiskunnan sääntöjä noudattava ihminen on tervetullut. Mutta maahanmuuttopolitiikan lähtökohtana ei voi olla suomalaisen sosiaaliturvan varaan muuttaminen. Oleskelun pitää nykyistä vahvemmin perustua työntekoon, opiskeluun tai todelliseen suojelun tarpeeseen ja väärinkäytöksiin sekä rikollisuuteen pitää puuttua tiukasti. Saksasta kannattaa ottaa opiksi. Kun ihmisten huolia maahanmuutosta, turvallisuudesta ja kotoutumisen ongelmista ei oteta riittävän vakavasti, tyytymättömyys ei katoa. Se näkyy lopulta myös politiikassa. Siksi ongelmista pitää voida puhua avoimesti ja niihin pitää myös puuttua. Työperäiselle maahanmuutolle kyllä. Hallitsemattomalle maahanmuutolle ei. Maahanmuuton pitää olla Suomelle voimavara, ei järjestelmä, joka kasvattaa pysyvästi julkisia menoja ja yhteiskunnan ongelmia. #maahanmuutto #työperäinenmaahanmuutto #suomi

13065
Aki Pyysing Aug 6

Pelkkä exit-veron suunnittelu ajoi jo hyvän määrän sarjayrittäjiämme Sveitsiin, Monacoon tai Belgiaan. Toteuttaminen saisi jo kaikki kykenevät vaihtamaan maata. Mie en kuitenkaan lähe. Ei siksi, että olen niin isänmaallinen, vaan koska olen niin laiska. https://t.co/3pgdgobE1G #yrittäjyys #verotus #muuttaminen

13689
mtvuutiset.fi Jul 31

Professori Mari Vaattovaara varoittaa, että koulurajojen muuttaminen ei ratkaise Helsingin segregation ongelmaa, vaan siirtää suuria yhteiskunnallisia haasteita lasten ja koulujen vastuulle sen sijaan, että puututtaisiin syvemmälle juurtuneisiin ongelmiin kuten asuntomarkkinoihin ja alueiden vetovoimaan. #segregaatio #koulutus #Helsinki

www.mtvuutiset.fi
Professori varoittaa koulurajojen siirtelystä: "Lapset eivät ratkaise segregaatiota"
8863
Päivän Byrokraatti Jul 10

Vallitseva asiantila on mahdotonta hyväksyä. Emme voi olla reagoimatta siihen, että EU-parlamentti voi poistaa Suomen perustuslain suojaamia perusoikeuksia – kuten tässä tapauksessa viestintäsalaisuuden. Suomi liittyi Euroopan Unioniin aikanaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä (yksinkertaisella ääntenenemmistöllä), eikä Suomi ole missään vaiheessa luovuttanut ulkomaille mandaattia kävellä perustuslakimme yli. PB näkeekin asiassa vain kolme vaihtoehtoa: 1) Suomi vahvistaa tulkinnan, jonka mukaan Suomen perustuslaki on aina ensisijainen suhteessa EU-lainsäädäntöön. 2) Suomi kieltää säädöskohtaisesti perustuslain kanssa ristiriidassa olevien EU-säädösten soveltamisen. 3) Suomi eroaa EU:sta. PB tukee vain jonkin yllä olevan vaihtoehdon mukaista politiikkaa, ei heikompia vaihtoehtoja. Ehdottamamme linja ei ole uniikki, vaan vastaavia linjauksia on jo tehty muissakin EU-maissa. Puolan perustuslakituomioistuin totesi jo vuoden 2005 liittymissopimusratkaisussa K 18/04, että perustuslaki säilyy Puolan ylimpänä lakina suhteessa kaikkiin Puolaa sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin. Jos EU-oikeuden ja perustuslain välistä ristiriitaa ei voida ratkaista tulkinnalla, vaihtoehtoina ovat perustuslain muuttaminen, EU-oikeuden muuttaminen tai viime kädessä EU:sta eroaminen. Vuoden 2021 ratkaisussa K 3/21 tuomioistuin meni vielä pidemmälle. Se katsoi EU-sopimusten määräykset perustuslain vastaisiksi siltä osin kuin niitä tulkitaan siten, että ne oikeuttaisivat tai velvoittaisivat puolalaisen tuomioistuimen sivuuttamaan perustuslain. Ratkaisun mukaan Puolan perustuslaki on etusijalla sekä sitovuuden että soveltamisen kannalta. Samaten Tšekin perustuslakituomioistuin lausui Lissabonin sopimusta koskevassa ratkaisussaan vuonna 2008 suoraan, että jos kansallisen perustuslain ja EU-oikeuden välillä on selvä ristiriita, jota ei voida poistaa kohtuullisella EU-myönteisellä tulkinnalla, Tšekin perustuslaillisen järjestyksen ja erityisesti sen aineellisen ytimen on saatava etusija. Tuomioistuin katsoi myös säilyvänsä Tšekin perustuslaillisuuden ylimpänä suojelijana suhteessa EU:n toimielinten mahdollisiin ylilyönteihin. Tšekki on lisäksi soveltanut varaumaa käytännössä. Niin sanotussa Slovak Pensions -ratkaisussa vuonna 2012 perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa ja luonnehti sen tulkintaa ultra vires -toimeksi. Se kieltäytyi noudattamasta EU-tuomioistuimen ratkaisun edellyttämää lopputulosta. Niin ikään Ranskan Conseil d’État kuvaa vakiintuneeksi oikeuskäytännöksi sen, että Ranskan integroituminen EU:hun ei horjuta perustuslain ensisijaisuutta kansallisessa oikeusjärjestyksessä ja että perustuslaki on sopimuksia ylempänä. EU-oikeus on puolestaan tavallisia lakeja ylempänä. Samaten Saksan liittovaltion perustuslakituomioistuin hyväksyy EU-oikeuden soveltamisetusijan pääsääntöisesti, mutta katsoo tämän etusijan perustuvan yksinomaan Saksan perustuslakiin ja Saksan antamaan toimivaltasiirtoon. Tuomioistuin onkin varannut itselleen kaksi keskeistä valvontamuotoa: - ultra vires -valvonnan, jos EU:n toimielin toimii sille siirretyn toimivallan ulkopuolella; - valtiosääntöidentiteetin valvonnan, jos EU-toimi loukkaa Saksan perustuslain muuttamattomaksi suojattua ydintä. Ns. PSPP-ratkaisussa 5.5.2020 varausta sovellettiin ensimmäisen kerran suoraan EU-tuomioistuimen ratkaisuun: Saksan perustuslakituomioistuin katsoi EU-tuomioistuimen suhteellisuusarvioinnin objektiivisesti mielivaltaiseksi, julisti ratkaisun ultra vires -ratkaisuksi ja katsoi, ettei se sitonut Saksaa. Vastaavasti Italian perustuslakituomioistuin on kehittänyt niin sanotun controlimiti-opin. EU-oikeuden etusija hyväksytään, mutta se ei saa loukata Italian valtiosäännön ylimpiä periaatteita eikä loukkaamattomia perusoikeuksia. Niin ikään Espanjalla ja Tanskalla on samankaltaisia tulkintoja. Emme siis olisi mikään outolintu, vaan normaali etujaan valvova eurooppalainen valtio! #EU #Perustuslaki #Oikeudet

12106
Alpo Rusi Jun 9

Suvivirren sanoituksen muuttaminen muslimien tai ateistien toiveiden mukaan on sori vaan älytön idea. Ehkä maammelaulun sanoitus pian muutettava vaikka aluksi hiven venäläisvähemmistöä vähemmän loukkaavaksi. Suvivirsi kuten nyt on sivistys-Suomen ydintä. #Suvivirsi #kulttuuri #Suomi

12999