Search

Juho Hirvelä wondered why Maaseudun Tulevaisuus, according to him, defended the Finnish climate panel in its newspaper. He claimed that the panel aimed to reduce domestic meat production and wrote that shutting down the panel, which operates with an annual budget of 750,000 euros, would not bring sufficient savings. Hirvelä questioned whose interests Maaseudun Tulevaisuus was serving and linked to the newspaper's article. https://t.co/foiWC8BJVq #ilmasto #lihanproduktio #MaaseudunTulevaisuus (translated)

Alex Günsberg wrote that, according to him, an equivalent amount to Finland's average pension could be accumulated by investing 1,500 euros in the S&P 500 index for a child at birth if the retirement age were 70 years, or 2,100 euros if it were 65 years. He claimed that through the Ponzi scheme he described, 2.4 billion euros in investment costs and 438 million euros in implementation costs were transferred to interest groups of the state. Günsberg stated the TER for costs was about 1.15% and the TER for the S&P 500 index fund was 0.03%. According to him, savings would accumulate about 3 billion euros per year without changes to current pensions if the state's manipulation were stopped. #eläke #sijoittaminen #talous (translated)

Riku-Mikael Leppänen wrote that net negative immigration in the United States was associated with a 90 percent reduction in border crossings, an increase in American employment, savings of tens of billions in the social and health services sector, a decrease in drug-related deaths by one fifth, and a drop in violent crime to its lowest level in a hundred years. He referenced Suomen Uutiset on October 7, 2026, as well as Suomen Perustaan / Ruotsilaan. #maahanmuutto #Yhdysvallat #talous (translated)

Maria Rautanen wrote that a law was being prepared in Finland that would require the installation of solar panels on existing public buildings larger than 250 m² starting in 2031. She linked the preparation to the EU's Energy Efficiency Directive for Buildings and asked whether the effects of the directive were adequately assessed in Finnish conditions. Rautanen argued that Finland could not be compared to sunny Mediterranean countries that used a lot of fossil fuels. She noted that Finland's electricity consumption emission factor was only 26 g CO₂/kWh in 2025 and pointed out that solar panels produced energy mostly in the summer when the electricity system was already low-emission and energy consumption was lower. She wrote that the solar panel production chain was heavily concentrated in China and that a lot of coal-generated electricity was still used in their manufacturing. According to Rautanen, 78,000 MW of new coal power was commissioned in China in 2025. Rautanen asked who would pay for the new investments while municipalities were balancing their budgets and welfare areas were looking for savings. She demanded a calculation of the costs and financing of the investments, as well as how much the solar panels made in China would reduce Finland's CO₂ emissions over their entire lifespan. She also questioned whether the panels would offset their carbon footprint during production and assessed that the rationality of the directive in Finland could not be determined without a calculation based on Finnish conditions. https://t.co/ba6sqYwZ2l #Aurinkoenergia #Energiatehokkuus #Suomi (translated)

Aki Kangasharju wrote that quick savings should not be made, but he believes the writing lacked information on savings that could be implemented. He estimated that without that information, readers could get the impression that the main goal is primarily tax increases. https://t.co/89USsZRH11 #säästöt #verotus #talous (translated)

Sammallahti wrote that the weekend newspapers published, in his opinion, a long, softly toned portrait of Antti Lindtman and a lament from the leftists about the austerity list of the National Coalition Party. He noted that none of the articles required Lindtman to explain the mishaps related to the SDP's security policy. https://t.co/bixJL0N2wQ https://t.co/fB2NbFTQtE #SDP #politics #AnttiLindtman (translated)

Samu Mökillä wrote that in Finland, with its long distances, many families needed a car for their daily lives, and that the fuel prices raised by the Middle East crisis had increased the cost of essential transportation. He criticized the proposal to use the commuting tax deduction to alleviate the situation, arguing that it mainly benefited commuters. According to him, the support would not help, for example, farmers, the transport sector, or lawnmowers. Mökkilä asked why fuel prices could be lowered elsewhere in the world but not in Finland, and considered the commuting tax deduction insufficient if the cost of living was also rising. He estimated that individual support lost its significance as general inflation consumed purchasing power. The rise in fuel costs would also increase freight rates, food production, industry, and logistics, which would be reflected in the prices of many products. He called for a reduction in distribution obligations and taxes instead of subsidies and described the commuting support as a small band-aid for a broader increase in living costs. According to Mökillä, politicians wanted to appear to be doing something, even if the support's impact on people's wallets was overshadowed by rising prices. Mökkilä also wrote that the state budget was heavily in deficit and dependent on revenues collected from motorists. He stated that high fuel taxes were part of climate policy, but rural residents, actors in the transport sector, and small entrepreneurs often had no opportunity to change their fleets or reduce driving. He criticized politicians for disregarding the situation of ordinary Finns, saying that while there was talk of savings, millions were sent to a terrorist organization. #Suomi #polttoaine #talous (translated)

@kokoomus ei leikkaisi kehitysavusta, ei maahanmuuton ja kotoutuksen kustannuksista, ei rällsseistä, eikä varsinkaan halua sosiaaliturvaa kansalaisperusteiseksi. Eli, kaikki järkevät säästöt puuttuvat kokonaan. Siksi @persut on ainoa todellinen vaihtoehto. https://t.co/5qMdveQ8t7 #politiikka #kehitysapu #maahanmuutto

Yksityisellä sektorilla: johto onnistuu säästämään tekoälyn avulla -> bonuksia Julkisella sektorilla: johto onnistuu säästämään tekoälyn avulla -> rikostutkinta 🤷‍♂️ https://t.co/O8WvBujl2s #tekoäly #johtaminen #säästöt

Aloitan tänään salkunhoitajana Aristoi Capital Managementissä. Hoidan yhdessä salkunhoitaja Antti Bergholmin kanssa uutta Aristoi Arvonkasvattajat -rahastoa. Arvonkasvattajat sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat pääoman allokaation mestareita. Toisin sanoen rahasto sijoittaa yhtiöihin, joilla on meidän todentama taito sijoittaa kassavirtansa kannattavasti takaisin oman liiketoiminnan kasvattamiseen tai yritysostoihin. Sijoitusfilosofia pohjautuu arvosijoittamiseen "ostamme 50 sentillä yhden euron" -hengessä. Matka sijoittamisen parissa tähän pisteeseen on ollut jälkikäteen katsoen luonteva. Aloitin sijoittamisen sattuman kautta 2009. Äitini oli lainannut kirjastosta pörssiaiheisia kirjoja. Sain juuri omat kirjani luettua ja katselin pöydällä lojuvia pörssikirjoja. Mitähän noista voisi oppia, mietin. Samalla tilille oli kertynyt hieman säästöjä töistä sekä ennakkoperintöä. Korot olivat nollassa, inflaatio mietitytti ja tuottoa oli saatava. Pian säästöjen töihin laittamisesta tulikin intohimoinen vapaa-ajan harrastus ja syventyvä opinahjo. Historia on toinen harrastukseni. Yliopistossa opiskelin taloushistoriaa, mikä on tuonut valtavasti lisäperspektiiviä sijoittamiseen ja nykypäivän ilmiöihin. Historia on hieno harrastus, mutta työkseni en sitä kuitenkaan aikonut tehdä. Miten sitten päästä sijoitusalalle töihin? Vaikka takana on tuhansien tuntien vapaa-ajalla tehtyä opiskelua, paperilla se ei riittänyt. Onneksi törmäsin @Inderes:iin Hain Inderesille alunperin analyytikoksi keväällä 2016, koska muita paikkoja ei ollut tarjolla. En sillä kertaa saanut paikkaa, mutta tj @mikaelrautanen sanoi että pysytään yhteydessä. Sitten jo Nordea-ajoilta kaverini @PetriGostowski (nyt pääanalyytikkona Inderesillä) pääsi analyytikoksi. Pian hän vinkkasi, että nyt Inderesillä haetaan jonkinlaista somettajaa. Tässä oli tilaisuuteni: hain paikkaa, ja sain sen. Olen käynyt lukuisilla videoilla läpi Inderesin yhteisörakentamisen vaiheita, joten en kertaa niitä tässä. Olen kiitollinen melkein 10 vuodesta Inderesillä: rakensimme hienon sijoittajayhteisön. Minulle annettiin vapaat kädet tehdä sisältöä, mistä nautin suuresti ja se toimi yleisöllekin. Työ yhteisönrakentajana oli melkein 100 %:sti myös intohimoinen harrastus. Viime vuosina tiedostin, että sijoittamisesta puhumisen ja vapaa-ajalla sijoittamisen lisäksi olisi hienoa tehdä sitä työkseen. Sijoittaminen kahmaisi leijonanosan vapaa-ajasta, mutta etenkin perheellisenä vapaa-ajan prioriteetit muuttuvat. 2023 keväällä Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa törmäsin Aristoin tiimiin ja perheemme ystävystyivät Aristoin sijoitusanalyytikon Nikolaos Vlassiksen kanssa. Kävimme usein syömässä ja keskustelemassa intohimoisesti osakkeista ja liiketoiminnoista. Tänä vuonna nousi esille ajatus uudesta rahastosta ja ajatus minusta Antin kanssa salkunhoitajana siihen. Pitkän harkinnan jälkeen rahasto eteni ja minä ilmoitin olevani käytettävissä salkunhoitajan työhön. 2009 alkaneella sijoitustaipaleellani alkaa nyt uusi jakso. #sijoittaminen #rahastot #arvosijoittaminen

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

Moni on toivonut keskustelua sijoitusvarallisuuden avulla elämisestä, tässä tulee ajatuksia… 💸 Aihe on haastava, sillä toimimalla optimaalisesti on mahdollista vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. En itse ole asiantuntija, enkä ole jäänyt varhaiseläkkeelle, vaan elätän itseni sijoittamalla aktiivisesti ja treidaamalla. Jos en siinä onnistu, niin etsin muita töitä. Aika moni tuntuu ajattelevan yksinkertaisesti, että jos osakkeet tuottavat keskimäärin noin 10% vuodessa (mikä tekisi esimerkiksi miljoonalla eurolla satatuhatta vuodessa), niin ostamalla koko rahalla vaikka maailmanindeksiä voisi suhteellisen helposti elättää itsensä. Siinä tulee kuitenkin helposti unohtaneeksi mm. verot, inflaation ja osakkeisiin liittyvät riskit. Eli pahimmillaan tuotot voivat olla negatiivisia vaikka vuosikymmenen ajan. Se on toki poikkeuksellista, mutta riski tuntuu hyvin todelliselta kun miettii työuran päättämistä. Selvästi turvallisempi vaihtoehto on sijoittaa velkakirjoihin, mutta niissä suurin riski on yleensä inflaatio, mikä voi jättää reaalituoton nollaan tai negatiiviseksikin. Lisäksi on monta tapaa hävittää oma sijoitusvarallisuus (mm. kulukurin pettäminen, uhkapelaaminen, treidaaminen, huijaukset), eikä säästöillä eläminen siten sovellu kaikille. Valitettavasti et voi tietää varmuudella, että koskeeko tämä sinua, ennen kuin kokeilet. Ei tietenkään ole helppoa rajoittaa kuluttamista, kun tilillä lojuu miljoonia, varsinkaan kun elämä on täynnä yllätyksiä… Yleisesti puhutaan neljän prosentin nyrkkisäännöstä, jossa sijoitat 50-75% osakeindekseihin, loput velkakirjoihin ja sitten nostat 4% salkusta vuosittain (lisäksi korotat aina nostoa inflaation verran). Miljoonan pääomalla nostaisit siis 3333 euroa kuukaudessa, ennen veroja. Se voi jollekin olla riittävästi, mutta on syytä huomioida, että tämäkään strategia ei ole riskitön ja rahat voivat loppua parissa vuosikymmenessä, tai nopeamminkin jos pörssi romahtaa ja inflaatio jyllää. Valitsisinkin itse ilman muuta strategian, jossa noston suuruus riippuu salkun tuotosta. Koska pääomaan kohdistuva riski on silloin pienempi, niin suuremman osan voisi sijoittaa osakkeisiin. Jotkut ostavat korkeaa osinkotuottoa tarjoavia osakkeita ja säätävät nostoja vaihtelevien osinkojen mukaan. Ei mielestäni huono strategia, mutta todennäköisyys kasvaa, että tulee ottaneeksi liikaa riskejä. Markkinoiltahan löytyy osakkeita, joiden osinkotuotto on kymmeniäkin prosentteja, mutta selvää on, ettei se ole kestävä taso… Mielestäni ensimmäinen havainto, kun tätä kaikkea alkaa miettimään on se, että mitä pidempään viivästytät eläkkeelle jäämistä, sitä paremmin ja turvallisemmin loppuelämäsi elät. Ehkä parhautta on se, että löytää itselleen työn, jonka parissa viihtyy. Moni lopettaakin työelämän vaiheittain tai tekee harrastuksesta työn, kuten minäkin olen tehnyt. Eläkeläiseksi en ole ryhtymässä. Mitä ajatuksia tämä teissä herätti ja onko kellään kokemusta FIREttämisestä? Jos on, niin jakakaa kokemusianne... 🙏 #pekka #sijoittaminen #talous #eläke

Tässä ratkaisu polttoaineiden hintoihin jolla olisi positiivinen merkitys Suomen talouteen. "AI: Jos sekä kehitysapu siirrettäisiin polttoaineverotukseen että jakeluvelvoite painettaisiin EU:n sallimalle minimitasolle, polttoaineiden hinnat kokisivat poikkeuksellisen suuren pudotuksen. Yhteisvaikutuksena bensiinin ja dieselin hinnat voisivat laskea arviolta noin 40–55 senttiä litralta. Vaikutus jakautuisi kahdesta eri lähteestä." Tällä päästäisiin samalle tasolle Ruotsin kanssa jotka jälleen tekivät sen mikä Suomen olisi myös pitänyt tehdä. Veronmaksaja hyötyy: Säästö vuodessa: n. 470 – 600 euroa. (Keskivertoautoilija) Tavallisten kuluttajien ja henkilöautoilijoiden kokonaissäästö vuodessa, se olisi arviolta noin 800 – 1 200 miljoonaa euroa. Ammattiautoilja hyötyy: Säästö vuodessa: n. 22 000 – 39 000 euroa per rekka. Tämä on valtava määrä. Ammattiliikenteen suora kokonaissäästö olisi vuodessa noin 600–1 100 miljoonaa euroa. Nämä vapautuvat varat siirtyisivät ihmisten muuhun kulutukseen. #polttoaine #talous #verotus