Search

Vesa Kallionpää wrote that Hesari was interested in the price of diesel in the United States but not in Ivalo. According to him, the price difference was more than 1.5 euros to Finland's detriment. Kallionpää also criticized the idea that expensive fuel would be a good thing because of the prevalence of electric cars, stating that agriculture and the national economy would suffer from it. https://t.co/DFXm3eQSdA #diesel #polttoaine #sähköautot (translated)

Samu Mökillä wrote that in Finland, with its long distances, many families needed a car for their daily lives, and that the fuel prices raised by the Middle East crisis had increased the cost of essential transportation. He criticized the proposal to use the commuting tax deduction to alleviate the situation, arguing that it mainly benefited commuters. According to him, the support would not help, for example, farmers, the transport sector, or lawnmowers. Mökkilä asked why fuel prices could be lowered elsewhere in the world but not in Finland, and considered the commuting tax deduction insufficient if the cost of living was also rising. He estimated that individual support lost its significance as general inflation consumed purchasing power. The rise in fuel costs would also increase freight rates, food production, industry, and logistics, which would be reflected in the prices of many products. He called for a reduction in distribution obligations and taxes instead of subsidies and described the commuting support as a small band-aid for a broader increase in living costs. According to Mökillä, politicians wanted to appear to be doing something, even if the support's impact on people's wallets was overshadowed by rising prices. Mökkilä also wrote that the state budget was heavily in deficit and dependent on revenues collected from motorists. He stated that high fuel taxes were part of climate policy, but rural residents, actors in the transport sector, and small entrepreneurs often had no opportunity to change their fleets or reduce driving. He criticized politicians for disregarding the situation of ordinary Finns, saying that while there was talk of savings, millions were sent to a terrorist organization. #Suomi #polttoaine #talous (translated)

Jos päivittelee bensan hintaa niin paikalle ilmestyy usein joku sanomaan ”osta sähköauto.” Jos talous on tiukilla, ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen ostaa uutta autoa ja ottaa lisää velkaa. Monelle halvin auto on se, joka on jo pihassa ja maksettu. Sähköauto on halvempi ajaa, mutta halpa käyttökustannus ja varallisuus ostaa uusi auto ovat kaksi eri asiaa. Säästövinkki ”käytä ensin 30 000 euroa, ja…” ei ole kovin hyvä. #bensan hinta #sähköauto #talous

Näen X:ssä paljon keskustelua sähköautojen massoista sekä niiden vaikutuksesta tiestöön. Avataanpa yleisiä harhaluuloja insinöörinäkökulmasta. Tien rasitus ei kasva tasaisesti auton massan mukana, vaan noudattaa neljännen potenssin sääntöä. Jos akselipaino kymmenkertaistuu, rakenteellinen rasitus ei kymmenkertaistu, vaan se kasvaa noin 10 000 -kertaiseksi. Henkilöauton akselimassa on tyypillisesti noin yhden tonnin luokkaa, kun taas kuorma-auton vetävällä akselilla saa Suomessa olla jopa 11,5 tonnia. Tästä syystä yksi raskas akseli vastaa rakenteellisesti tuhansia henkilöautoakseleita. Tämä näkyy myös Suomen tienhoidon rajakustannuksissa. Vuonna 2024 henkilöautoilla ajettiin 38,6 miljardia kilometriä, kuorma-autoilla 2,9 miljardia ja linja-autoilla 0,56 miljardia kilometriä. Raskas liikenne muodostaa maanteiden kilometreistä vain noin 8 %, mutta vastaa silti valtaosasta tien rakenteellisesta väsymisestä. Väyläviraston vuoden 2022 laskelmissa henkilöauton aiheuttama rajakustannus oli 0,35 snt/km, kun taas yli 3,5-tonnisella kuorma-autolla se oli keskimäärin jo 4,90 snt/km. Kun verrataan saman kokoluokan sähkö- ja polttomoottoriautoa, tyypillinen massaero on noin 15-30 prosenttia. Koko autokannan keskimassa nousi vuonna 2024 jo 1 980 kg, eli autot ovat lihoneet yleisesti, eikä syy ole pelkästään akuissa. Neljännen potenssin kaavalla 30 prosenttia painavampi sähköauto vastaa rakenteellisessa rasituksessa ehkä kahta tai kolmea saman luokan polttomoottoriautoa, ei kymmentä tai sataa. Keskustelussa sekoitetaan usein kaksi täysin eri ilmiötä: pinnan kuluminen ja rakenteen väsyminen. Nastat hiertävät asvaltin pintaa, ja tässä vilkkaasti liikennöityjen teiden henkilöautoliikenne on pääosassa käyttövoimasta riippumatta. Akselipaino taas taivuttaa ja väsyttää tien pohjarakenteita, ja tässä raskas kalusto dominoi aivan täysin. Kahden henkilöauton välinen painoero ei vaikuta ilmiöön kokonaisuudelle ratkaisevasti. Jos verotusta halutaan tulevaisuudessa kytkeä tien kulumiseen, oikeat mittarit ovat akselipaino, telimassa ja nastojen käyttö. Täyssähköautosta maksetaan jo nyt käyttövoimaveroa, eikä vaatimus verotuksen huomattavasta kiristämisestä painon perusteella saa tukea todellisista luvuista. Ennen hätäisiä johtopäätöksiä kannattaa kysyä, kumpi tien rakenteen lopulta väsyttää, se noin paritonninen sähköauto vai samalla tiellä joka yö ajava 76 tonnin yhdistelmä. #sähköautot #liikenne #tiekustannukset

Markus Lohi esittää sähköautoista maksettavien verojen korottamista. Tällaisista syistä en usko ihmiskunnan torjuvan ilmastonmuutosta ennen kuin siitä muodostuu tuhoisa. Lohen ensisijainen tarkoitus ei ehkä ole on hidastaa autokannan sähköistymistä, mutta siihen se johtaa. (1/3) #sähköautot #ilmastonmuutos #verotus #FI

Kaivelin nyt sähköautojen akkufarssin taustoja, ja siellähän löytyi vaikka mitä mielenkiintoista. Porvarihallituksella on korkea aika viheltää peli poikki ja osoittaa tekevätkö päätöksiä lobatut virkamiehet vai vaaleilla valitut poliitikot. Mitä mieltä sinä olet? https://t.co/8hyoqS9kIp #sähköautot #politiikka #lobbaus

Akkusekoilu haiskahtaa jo kilometrien päähän. Yksityinen yritys on päässyt vaatimaan romutustodistuksista DELV-maksua 10 euroa/kpl jo kesästä 2024 lähtien, vaikka tämä järjestelmä tehtiin Traficomin valmiin järjestelmän päälle. Ja jos et maksa, et saa ottaa autoja vastaan. Nyt järjestelmään ollaan viemässä myös sähköautojen ajoakut ja niiden jälleenmyynti. Eli tuottajayhteisö käyttää lakisääteistä asemaansa pakottaakseen muut maksamaan järjestelmästä, jonka itse omistavat (Autoloop). Ei ihme, että ovat lobanneet tällaista tuottoisaa rahasampoaan virkamiehille. Tästä tulevat elävästi mieleen Green Rockin ja Habit Factoryn vedätykset. Tälläiset monopolimaiset viritelmät täytyy purkaa. Porvarihallitukselta tarvitaan nyt tiukka ryhtiliike asian korjaamiseksi. Nyt täytyy osoittaa johtavatko maata vahvasti lobatut virkamiehet vai poliittiset päättäjät. Toivottavasti jälkimmäiset. #akkugate #lobbaus #followthemoney #akkugate #lobbaus #auto

Akkusekoilu haiskahtaa jo kilometrien päähän. Yksityinen yritys on päässyt vaatimaan romutustodistuksista DELV-maksua 10 euroa/kpl jo kesästä 2024 lähtien, vaikka tämä järjestelmä tehtiin Traficomin valmiin järjestelmän päälle. Ja jos et maksa, et saa ottaa autoja vastaan. Nyt järjestelmään ollaan siis viemässä myös sähköautojen ajoakut ja niiden jälleenmyynti. Eli tuottajayhteisö käyttää lakisääteistä asemaansa pakottaakseen muut maksamaan järjestelmästä, jonka itse omistavat (Autoloop). Ei ihme, että ovat lobanneet tällaista tuottoisaa rahasampoaan virkamiehille. Tästä tulevat elävästi mieleen Green Rockin ja Habit Factoryn vedätykset. Tälläiset monopolimaiset viritelmät täytyy purkaa. Porvarihallitukselta tarvitaan nyt tiukka ryhtiliike asian korjaamiseksi. Nyt täytyy osoittaa johtavatko maata vahvasti lobatut virkamiehet vai poliittiset päättäjät. Toivottavasti jälkimmäiset. #akkugate #lobbaus #followthemoney #akkugate #lobbaus #politiikka

Polttomoottoriautolla kulkeminen on nyt 10 kertaa kalliimpaa kuin sähköautolla. Viimeisen viikon keskihinnalla sähköautolla 100 km maksaa 1,4 euroa. Bensakoneella tuo sama 100 km maksaa 14,7 euroa. Kyllä sähköautoilijoita nyt hemmotellaan 😊 #sähköauto #polttomoottori #autoilukustannukset #FI

EU: Onko reilua? 1) ”Kreikka saa kymmenen kertaa enemmän uutta EU:n sosiaalisen ilmastorahaston tukea kuin Suomi.” 2) ”Kreikka aikoo käyttää saamiaan miljardeja esimerkiksi suoriin rahatukiin kansalaisille näiden lämmityskulujen maksamiseksi ja järjestää näiden käyttöön sähköautoja ”hyvin halvalla” kuukausimaksulla.” Lähde: Talouselämä #EU #ilmasto #sosiaalituki

Sähköautojen akkukorjaussotkua kannattaa nyt katsoa vähän pintaa syvemmältä. Tässä alkaa olla aika mielenkiintoinen tapahtumaketju. Vuoden 2025 alkupuoliskolla Autotuojat ja -teollisuus ry ilmoitti avoimuusrekisteriin vaikuttamisensa aiheeksi suoraan: ”Sähköautojen ja akkujen korjaustoimenpiteiden säännöt.” Tammikuussa 2026 Traficomin Timo Ojala kertoi Ylelle, että paine Traficomin sähköautojen korjausohjeistuksen laatimiseen tuli autoalan toimijoilta. Kesäkuussa Suomen Autokierrätys esitti virallisesti, että ajovoima-akkujen sisäiset korjaukset tehtäisiin luvanvaraisiksi ja korjaukset dokumentoitaisiin sähköiseen järjestelmään. Autotuojat ja -teollisuus esitti käytännössä samaa. Ja sitten kiinnostava yksityiskohta: AutoLoop Oy on Autotuojat ja -teollisuuden sekä Suomen Autokierrätyksen perustama yhtiö. AutoLoop tarjoaa itse mm. elinkaari- ja alustapalveluja, tiedonhallintaa, raportointia, järjestelmäintegraatioita ja viranomaisyhteistyötä. En väitä tässä mitään salaliittoa. Ei tarvitse. Dokumentit itsessään antavat aivan riittävästi aihetta kysymyksille. Keitä olivat Traficomin tarkoittamat ”autoalan toimijat”? Miksi EU-sääntelyn päälle halutaan Suomessa oma akkukorjaamolupa? Miksi halutaan pakollinen sähköinen dokumentointijärjestelmä? Kuka järjestelmän rakentaisi, kuka sitä hallinnoisi ja millä menettelyllä toimittaja valittaisiin? Ja ennen kaikkea: miksi riippumattoman korjaamon turvallisesti tekemä OEM-akkukorjaus uhkaa muuttua ympäristölupien, jätestatuksen, tuottajavastuun ja valmistajavastuun viidakoksi, samalla kun autonvalmistajan ratkaisu voi olla koko kymmenien tuhansien eurojen akun vaihtaminen? Tässä eduskunnan pitää olla nyt hereillä. Me riippumattomat korjaamot investoimme parhaillaan valtavia summia HV-koulutukseen, diagnostiikkaan, akkutyökaluihin, mittalaitteisiin ja turvallisiin työtiloihin. Ei käy, että ensin korjaamoala investoi sähköautojen korjaamiseen ja sen jälkeen kansallisella lisäsääntelyllä vedetään matto jalkojen alta. Turvallisuus kyllä. Osaaminen kyllä. Valvonta kyllä. Tarpeeton kansallinen ylisääntely, markkinoiden sulkeminen ja käyttökelpoisten OEM-osien ajaminen pois korjauskäytöstä – ei. Nyt @TraficomFinland, hallitus ja eduskunta: mikä on EU:n vaatimus ja mikä Suomen oma lisä? #TereSammallahti #Traficom #Eduskunta #Kokoomus #Perussuomalaiset #RKP #KD #Akkukorjaus #Korjausoikeus #Sähköautot @iltasanomat @iltalehti_fi @MTVUutiset @yleuutiset @hsfi https://t.co/D3rhitJkyN #Sähköautot #Akkukorjaus #Korjausoikeus

Byroslavian sähköautojen akkukorjaussääntelystä: Asia hoidetaan. Hallituksen linja norminpurkulinja pätee tässäkin asiassa. EU-sääntely ei hölmöyteen velvoita muuallakaan Euroopassa, Suomessa on taas valitettavasti ylitulkittu ja ylisäännelty. https://t.co/v1CYOl1Ih2 #sähköautot #akkukorjaus #EUtekijät

Karmeita uutisia sähkö- ja hybridiautojen omistajille! Todellisuudesta vieraantuneet virkamiehemme ovat linjanneet EU:n akkuasetuksen tulkintaa siten, että sähköautojen akkuja ei käytännössä enää voisi korjata käytetyillä ehjillä osilla. Tällainen käsittämätön päätös on tehty Suomessa, ja se aiheuttaa sähköautojen omistajille jatkossa valtavia kustannuksia akkujen vioittuessa. Tämä päätön linjaus on räikeästi vihreää siirtymää, kiertotaloutta, luonnonvarojen säästämistä ja tervettä järkeä vastaan. Tällaista omaan jalkaan puukottavaa Suomea suomalaiset eivät ansaitse. Olen kokoomuksen ehdokas eduskuntavaaleissa. Nyt on aika tehdä ryhtiliike ja saada jotain tolkkua tähän byroslaviaan. #sähköautot #hybridiautot #kestäväkehitys

BMW kehittää sähköistä M3:sta. Siihen on tulossa ohjelmisto, joka simuloi polttomoottoriautoista tuttuja vaihteenvaihtoja ja muita tärinöitä, kuten esimerkiksi Hyundain N-sarjalaisissa. Tavoitteena on säilyttää emotionaalinen yhteys, jota kuljettajat odottavat M-sarjan sporttiautolta. Olkaa hyvät ja lopettakaa tämä hevonpaska. Jos teet sähköauton, tee sitten sähköauto ÄLÄKÄ PYYTELE SITÄ ANTEEKSI. Aistillisen teatterin, kuten vaihteiden tai moottoriäänten lisääminen on noloa. Samalla voitte luopua myös etumaskeista ja pakoputkia matkivista ominaisuuksista täyssähköautoissa, vaikka ne polttokäyttöisessä ihan tarpeelliset olisivatkin. Kaikki auton tekniikkaan liittyvä feikkaus on yksiselitteisesti noloa. Esimerkiksi tuo ilmanottoaukko tuossa M3 frunkin päällä. Onko siellä frunkissa tarkoitus säilyttää jotain palavaa vai siis täh? Mitä jos bensiiniautoja olisi rakennettu matkimaan edellisen vuosisadan teknologiaa, kuten hevoskärryjä? Pitäisitkö sellaista autoa houkuttelevana? Tässä on kyse täsmälleen samasta asiasta. Sähköautot ovat tätä päivää ja polttomoottorit kuuluvat museoon. Ei ole mitään järkeä, että teknologinen ylivoimaisuus matkii teknologista alemmuutta. #Sähköautot #BMW #Autoteollisuus