Search

Tanja Aidanjuuri wrote that the plan in Helsinki to ban advertising of fossil fuels could, according to her, cost the city nearly 100 million euros in advertising revenue. She criticized the proposal as unnecessary and absurd and listed as examples of potentially restricted advertising gasoline and diesel cars, flights, cruises, synthetic clothing, plastic products, and fossil fuels. Aidanjuuri described that the Greens in Vantaa could, in her opinion, follow the same line and that advertising would then practically be limited to, for example, veggie sausages, rainbow flags, and new mosques. She also pointed out that taxpayer money would be used for the handling of the matter. Aidanjuuri cited a proposal stating that the advertising ban would be investigated in the preparation of the next outdoor advertising agreement for Helsinki's public areas and that the advertising agreements of Urban Traffic Ltd would also be taken into account. The assessment would examine, among other things, the legal boundaries of the ban, its climate and environmental impacts, effects on the city's economy, the city's own communication and marketing, as well as the media landscape. The proposal also mentioned the possibility of examining advertising's ethical principles more broadly and limiting outdoor advertising from entities considered to violate human rights and particularly polluting industries. #Helsinki #ilmastonmuutos #mainonta (translated)

Samu Mökillä wrote that in Finland, with its long distances, many families needed a car for their daily lives, and that the fuel prices raised by the Middle East crisis had increased the cost of essential transportation. He criticized the proposal to use the commuting tax deduction to alleviate the situation, arguing that it mainly benefited commuters. According to him, the support would not help, for example, farmers, the transport sector, or lawnmowers. Mökkilä asked why fuel prices could be lowered elsewhere in the world but not in Finland, and considered the commuting tax deduction insufficient if the cost of living was also rising. He estimated that individual support lost its significance as general inflation consumed purchasing power. The rise in fuel costs would also increase freight rates, food production, industry, and logistics, which would be reflected in the prices of many products. He called for a reduction in distribution obligations and taxes instead of subsidies and described the commuting support as a small band-aid for a broader increase in living costs. According to Mökillä, politicians wanted to appear to be doing something, even if the support's impact on people's wallets was overshadowed by rising prices. Mökkilä also wrote that the state budget was heavily in deficit and dependent on revenues collected from motorists. He stated that high fuel taxes were part of climate policy, but rural residents, actors in the transport sector, and small entrepreneurs often had no opportunity to change their fleets or reduce driving. He criticized politicians for disregarding the situation of ordinary Finns, saying that while there was talk of savings, millions were sent to a terrorist organization. #Suomi #polttoaine #talous (translated)

Näen X:ssä paljon keskustelua sähköautojen massoista sekä niiden vaikutuksesta tiestöön. Avataanpa yleisiä harhaluuloja insinöörinäkökulmasta. Tien rasitus ei kasva tasaisesti auton massan mukana, vaan noudattaa neljännen potenssin sääntöä. Jos akselipaino kymmenkertaistuu, rakenteellinen rasitus ei kymmenkertaistu, vaan se kasvaa noin 10 000 -kertaiseksi. Henkilöauton akselimassa on tyypillisesti noin yhden tonnin luokkaa, kun taas kuorma-auton vetävällä akselilla saa Suomessa olla jopa 11,5 tonnia. Tästä syystä yksi raskas akseli vastaa rakenteellisesti tuhansia henkilöautoakseleita. Tämä näkyy myös Suomen tienhoidon rajakustannuksissa. Vuonna 2024 henkilöautoilla ajettiin 38,6 miljardia kilometriä, kuorma-autoilla 2,9 miljardia ja linja-autoilla 0,56 miljardia kilometriä. Raskas liikenne muodostaa maanteiden kilometreistä vain noin 8 %, mutta vastaa silti valtaosasta tien rakenteellisesta väsymisestä. Väyläviraston vuoden 2022 laskelmissa henkilöauton aiheuttama rajakustannus oli 0,35 snt/km, kun taas yli 3,5-tonnisella kuorma-autolla se oli keskimäärin jo 4,90 snt/km. Kun verrataan saman kokoluokan sähkö- ja polttomoottoriautoa, tyypillinen massaero on noin 15-30 prosenttia. Koko autokannan keskimassa nousi vuonna 2024 jo 1 980 kg, eli autot ovat lihoneet yleisesti, eikä syy ole pelkästään akuissa. Neljännen potenssin kaavalla 30 prosenttia painavampi sähköauto vastaa rakenteellisessa rasituksessa ehkä kahta tai kolmea saman luokan polttomoottoriautoa, ei kymmentä tai sataa. Keskustelussa sekoitetaan usein kaksi täysin eri ilmiötä: pinnan kuluminen ja rakenteen väsyminen. Nastat hiertävät asvaltin pintaa, ja tässä vilkkaasti liikennöityjen teiden henkilöautoliikenne on pääosassa käyttövoimasta riippumatta. Akselipaino taas taivuttaa ja väsyttää tien pohjarakenteita, ja tässä raskas kalusto dominoi aivan täysin. Kahden henkilöauton välinen painoero ei vaikuta ilmiöön kokonaisuudelle ratkaisevasti. Jos verotusta halutaan tulevaisuudessa kytkeä tien kulumiseen, oikeat mittarit ovat akselipaino, telimassa ja nastojen käyttö. Täyssähköautosta maksetaan jo nyt käyttövoimaveroa, eikä vaatimus verotuksen huomattavasta kiristämisestä painon perusteella saa tukea todellisista luvuista. Ennen hätäisiä johtopäätöksiä kannattaa kysyä, kumpi tien rakenteen lopulta väsyttää, se noin paritonninen sähköauto vai samalla tiellä joka yö ajava 76 tonnin yhdistelmä. #sähköautot #liikenne #tiekustannukset

Polttomoottoriautolla kulkeminen on nyt 10 kertaa kalliimpaa kuin sähköautolla. Viimeisen viikon keskihinnalla sähköautolla 100 km maksaa 1,4 euroa. Bensakoneella tuo sama 100 km maksaa 14,7 euroa. Kyllä sähköautoilijoita nyt hemmotellaan 😊 #sähköauto #polttomoottori #autoilukustannukset #FI

BMW kehittää sähköistä M3:sta. Siihen on tulossa ohjelmisto, joka simuloi polttomoottoriautoista tuttuja vaihteenvaihtoja ja muita tärinöitä, kuten esimerkiksi Hyundain N-sarjalaisissa. Tavoitteena on säilyttää emotionaalinen yhteys, jota kuljettajat odottavat M-sarjan sporttiautolta. Olkaa hyvät ja lopettakaa tämä hevonpaska. Jos teet sähköauton, tee sitten sähköauto ÄLÄKÄ PYYTELE SITÄ ANTEEKSI. Aistillisen teatterin, kuten vaihteiden tai moottoriäänten lisääminen on noloa. Samalla voitte luopua myös etumaskeista ja pakoputkia matkivista ominaisuuksista täyssähköautoissa, vaikka ne polttokäyttöisessä ihan tarpeelliset olisivatkin. Kaikki auton tekniikkaan liittyvä feikkaus on yksiselitteisesti noloa. Esimerkiksi tuo ilmanottoaukko tuossa M3 frunkin päällä. Onko siellä frunkissa tarkoitus säilyttää jotain palavaa vai siis täh? Mitä jos bensiiniautoja olisi rakennettu matkimaan edellisen vuosisadan teknologiaa, kuten hevoskärryjä? Pitäisitkö sellaista autoa houkuttelevana? Tässä on kyse täsmälleen samasta asiasta. Sähköautot ovat tätä päivää ja polttomoottorit kuuluvat museoon. Ei ole mitään järkeä, että teknologinen ylivoimaisuus matkii teknologista alemmuutta. #Sähköautot #BMW #Autoteollisuus

Hauska ajatus, että rikkaat ja köyhät ajelee sitten moderneilla sähköautoilla ja kaiken veroillansa maksava keskiluokka ajaa 20 vuotta vanhoilla tappiin asti verotetuilla polttomoottoriautoilla. Pienituloisille tulossa jättituki sähköauton ostoon https://t.co/GY2M9EHUmD #sähköautot #keskiluokka #verotus