Search

The author wrote that Nokia and Iceye are challenging SpaceX's Starlink. He regarded the development as excellent and believed that Europe and Finland need reliable services that are not disrupted by a billionaire's mood swings. According to him, these services are needed for both military and civilian use. https://t.co/yJVowgiRo7 #Nokia #SpaceX #satelliittiviestintä #FI #EU (translated)

BobbyD wrote that the photograph with Trump had only just appeared on X and asked why it had been kept until then. He also asked if the meeting was related to the $3.39 million contract of the Presidential Administration with the American firm Eversheds Sutherland, paid, according to him, also for liaising with the US administration. He inquired whether someone had intermediated the photograph or facilitated the meeting, stating that he was not making an assertion. BobbyD described the photograph as very distorted and referred to a Nokia 3310, a fax, and Madame Tussauds in New York. #Trump #politică #știri (translated)

Espoolainen rehtori on huolissaan rasismista ja siksi on mm. tärkeää että islaminopetus perustuu vain faktoihin. Hän on istunut satoja tunteja OPH:n kanssa aiheesta. Yksi työkuukausi on 168 tuntia. Olen täysin varma Espoosta nousee islamin oppikirjoista vielä uusi Nokia. https://t.co/wCxrTH4oE2 #rasismi #islaminopetus #Espoo

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

Quanto accade in Germania é un sintomo di un decennio di scelte miopi sia sul piano politico che industriale. Colpisce, ad esempio, vedere questo video del 2017 in cui l’allora Ceo di Volkswagen, Matthias Müller, liquidava Tesla, invitando a non fare paragoni con la casa automobilistica tedesca. Anche se tutt’oggi i numeri di produzione restano distanti, Tesla ha finito con il ridefinire il modello automobilistico, tanto che poi VW si è messa a inseguire sull’elettrico, in ritardo, mentre Musk è già entrato nella fase di riuscire a buttare giù i prezzi, mantenendo la qualità. Oggi Volkswagen soffre e taglia posti di lavoro e questo video di 9 anni ricorda un po’ quando il ceo di Nokia sorrideva di fronte a chi gli chiedeva cosa pensasse del fatto che Apple stava lanciando un telefono e per di più senza tastiera. Temo che il problema europeo sia più di lungimiranza che strutturale, di mancanza di visione del mondo che verrà, anzi, che è già qui. #Volkswagen #Tesla #Innovazione

Ensimmäinen Suomessa koottu F-35-hävittäjän moottori on valmis 🇫🇮 Patria on saanut ensimmäisen F135-moottorin loppukokoonpanon valmiiksi Nokian Linnavuoressa, jossa moottorikokoonpano käynnistyi alkuvuodesta 2026. Patrian kokoamat moottorit tulevat Suomen F-35A-hävittäjiin. #F35 #Suomi #Patria

Meille kerrottiin Balkanin maanteillä vaeltavista tulevista akavalaisista ja siitä, kuinka pakolaiset ovat uusi Nokia. Meille kerrottiin, että Suomi ei pärjää ilman ulkomaisia osaajia. No saatiin sitten aamulla reppu selässä peruskoulun penkille suuntaavia aikuisopiskelijoita... https://t.co/dOAqLIf7g9 #Balkan #pakolaiset #ulkomainenosaaminen

Nokia planuje zamknąć niemal wszystkie placówki w Chinach kontynentalnych do końca 2026 roku, a większość zatrudnionych tam pracowników ma zostać zwolniona. Firma tłumaczy decyzję zmianą struktury działalności i wieloletnim spadkiem znaczenia chińskiego rynku. #Nokia #Chiny #zwolnienia #CN

Iso päätös Nokialta. Nokia sulkee 1 600 hengen tutkimusyksikön Kiinassa "geopoliittisen riskin" takia ja investoi miljardeja Yhdysvaltoihin. Maailmantalous jakautuu kovaa vauhtia leireihin ja tämä kehitys koskee lähes kaikkia suomalaisia kv-yrityksiä. https://t.co/gk64PTsX1A #Nokia #geopolitiikka #maailmantalous

El Nokia 9000 Communicator, considerado el primer smartphone de la historia, celebra su 30 aniversario como un innovador híbrido entre teléfono y miniordenador personal lanzado por Nokia en 1996, que ofrecía funciones como la envío de faxes y correos electrónicos, y contribuyó a establecer la reputación de la compañía en el mercado de la telefonía móvil. #Nokia9000 #Smartphone #Innovación

In 1987, my ad agency's biggest client was Nokia's mobile phone business. Twenty years later I sat in Nokia's American press conferences as the world's number one explained why it did not need to adapt. The confidence was justified. That was the problem. https://nordicledger.substack.com/p/when-success-becomes-a-disease?r=mwsn6&utm_campaign=post&utm_medium=web&showWelcomeOnShare=true

Vuonna 1987 mainostoimistoni suurin asiakas oli Nokian matkapuhelinliiketoiminta. Parikymmentä vuotta myöhemmin istuin Nokian amerikkalaisissa lehdistötilaisuuksissa kuuntelemassa, miksi maailman ykkösen ei tarvitse kuunnella amerikkalaisia operaattoreita. Itsevarmuus oli perusteltua. Juuri siinä oli ongelma. https://nordicledger.substack.com/p/kun-menestyksesta-tulee-tauti?r=mwsn6&utm_campaign=post&utm_medium=web&showWelcomeOnShare=true