Search

Jari Mäkäräinen criticized Sanna Ukkola's writing about the Prime Minister's meeting with Imam Sharmarke Said Aw-Mussen. According to Mäkäräinen, Ukkola regarded the meeting as ordinary work and believed that the imam, who was born in Turku, was being asked impossible questions regarding Sharia. Mäkäräinen argued that asking the imam was not a misunderstanding: in his view, the imam left open whether Sharia would be applied in Finland in family or criminal law matters. Mäkäräinen wrote that, according to him, freedom of religion did not justify the establishment of a parallel legal system alongside Finnish laws. He claimed that in Muslim-majority countries, freedom of religion, women's equality, and individual rights were not realized in liberal democracies due to Islamic doctrine and Sharia. He cited Lebanon as an example, where he believed the growth of the Muslim population and political organization undermined previous balance and led to civil war. In France, Sweden, Belgium, and Britain, he mentioned the visibility of parallel societies, honor-based violence, segregation of areas and schools, and pressure to accept practices related to Sharia. In Finland in the 2000s, Mäkäräinen claimed that groups with a Muslim background who had immigrated were connected to the overrepresentation of sexual offenses, unemployment, use of social security, and demands for their own rules. He believed that distinguishing criticism of Islam from calls for deportation did not make questions about Sharia suspect. According to Mäkäräinen, the primacy of the Finnish Constitution and criminal law should be clear in all matters, and Finland did not need to repeat the experiences of countries where the application of Sharia had been tried. https://t.co/bGpZ7VaTux #uskonnonvapaus #integratio #muslimit (translated)

Peter Magyar stated in an interview with Helsingin Sanomat that he does not have more information about the corruption investigations than any other citizen, and emphasized that the Hungarian people are tired of corruption and lies, while his government has managed to reach a political agreement with the European Union. #MagyarPéter #OrbánViktor #politikaiinterjú (translated)

Jarmo Friman praised Jari Sarasvuo as a master of simplification and thought-provoking provocation. According to him, there were few sufficiently independent people in Finland who could speak directly and from a position that would be heard. #ajattelu #provo #riippumattomuus (translated)

Mikael Lith wrote that the SDP would not say directly that the vote of no confidence regarding its government's policy on Israel was related to the mobilization of foreign language voters. He claimed that the SDP was trying to appear, especially to Muslim voters, as their guarantor and that chairman Antti Lindtman was a kind of "caliph." https://t.co/8ZJ0GLFJIA #Politiikka #Suomi #Israel (translated)

In a Tampere taxi, a Finnish driver was stabbed by Mohammed sitting next to him, Helsingin Sanomat headlines: "Passenger in a Tampere taxi got into a fight with the driver?" YLE's journalists have been to journalism school! #Suomi #uutiset #väkivalta (translated)

These words should not be used according to Fing. 1) Developing countries 2) Development aid I consider it quite likely that these words will continue to be used in the future. https://t.co/R5rmPn6E7Z #kehitys #yhteistyö #apua (translated)

Helsingin Sanomat did a big piece on the imam of Myyrmäki. Hesari would have had a good opportunity to ask what politically active @SaidAwmusse thinks about the application of Sharia law in Finland or even about women's clothing. But they didn't ask. The reason is likely that Hesari wants to portray Aw-Mussen as nice, jovial, and oppressed, which a Saudi Arabia-trained imam is certainly not. #Myyrmäki #Sharia #HelsinginSanomat (translated)

Toimittajalla on oikeuksia, joita tavallisella kansalaisella ja vapaalla podcastilla ei ole. Kunnianloukkauksessa toimittajaa ei tuomita yhtä helposti kuin yksityishenkilöä, jos puhe koskee yleistä etua. Sanomalehti maksaa toimittajan juristit. Podcastin tekijä maksaa itse. Valtamedialla on Julkisen sanan neuvosto, joka käsittelee valitukset median sisällä. Vapaalla podcastilla tätä väylää ei ole. Toimittaja pääsee lehdistökortilla eduskunnan ja viranomaisten tiedotustilaisuuksiin. Sinä et. Julkaistun median sisältöä koskeva syyte kulkee usein valtakunnansyyttäjän kautta. Tavallisen ihmisen puhe menee suoraan tavalliseen rikosprosessiin. Toimittajan kotietsintä arvioidaan lehdistönvapautena. Sinun kotisi etsitään tavallisena kotietsintänä. Tämä ei ole vahinko. Arkadianmäen sirkus rakensi järjestelmän, joka pitää vallan ja tiedon samassa sisäpiirissä — ja kutsuu sitä demokratiaksi. Sirkuspellet eivät halua aidossa kilpailussa syntyvää totuutta. He haluavat, että ainoa ääni, joka nauttii oikeudellisesta suojasta, on se, joka ei koskaan heiluta venettä. #journalismi #media #vapaus

Presidenttimme järkyttävät ulostulot jatkuvat. Mannerheim ja Paasikivi kääntyisivät haudassaan näistä puheista. Sääli että sinänsä järkevä presidentti Niinistö kattoi Stubbin touhulle pöydän, kun ei kyennyt sanomaan Nato-liittymistä ajaville ei. https://t.co/IzBM0Coeme #Politiikka #Suomi #Nato

Jos päivittelee bensan hintaa niin paikalle ilmestyy usein joku sanomaan ”osta sähköauto.” Jos talous on tiukilla, ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen ostaa uutta autoa ja ottaa lisää velkaa. Monelle halvin auto on se, joka on jo pihassa ja maksettu. Sähköauto on halvempi ajaa, mutta halpa käyttökustannus ja varallisuus ostaa uusi auto ovat kaksi eri asiaa. Säästövinkki ”käytä ensin 30 000 euroa, ja…” ei ole kovin hyvä. #bensan hinta #sähköauto #talous

Tulevien eduskuntavaalien pääjännite näyttäisi muodostuvan @ir_rkp:n ja @minjakoskela:n välille. Molemmilla selkeä talouslinja - jotka toistensa täysiä vastakohtia. Entä muut? @Demarit hippastelevat ylivarovaisesti varoen sanomasta mitään, mikä voisi heikentää kannatusta. Puolueen kärkivaaliteema onkin gallupin varjelu. @keskusta puolestaan ei jaksa, ei perehdy, ja kun viimein saa suunsa auki, esittää niin kummallisia malleja ministeriöiden ja hyvinvointialueiden alasajosta, ettei niitä oikein kukaan lähde kommentoimaan. Hokee tauotta valheeksi tietämäänsä euronpensa-"lupausta". @kokoomus ei oikein saa juttuaan kunnolla käyntiin. Kaikkein pimeimmässä syöverissä hortoilee @vihreat, joka on ollut täysin hukassa ilmastoaiheen kadottua. Puolue ryntäilee ilmeisen ylidramaattisella otteella sekalaisiin säläaiheisiin: Ai tuhoaa ihmiskunnan! Itkettää! Antti Häkkänen hankkii ilmatorjuntaa! Tuntuu pahalta! #eduskuntavaalit #politiikka #talous

Helsingin Sanomat ja pettämätön logiikka. Väestönsuojiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Turvavöihin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Palovaroittimiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Ilmatorjuntaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Tulvapenkereisiin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Pyöräilykypäriin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Itärajan aitaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Varusmiespalvelukseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Paloautoihin kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Tasoristeysten poistamiseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Varavoimaan kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Öljyntorjuntakalustoon kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Huoltovarmuuskeskukseen kaadetut miljardit voivat olla valtavaa rahanhukkaa. Saat jatkaa listaa. Disclaimer: Tämä päivitys on samalla myös trolliansa Pietarista käsin toimiville tai sieltä ohjausta saaville käyttäjätileille. Tällaiset päivitykset saavat Lakhtan toimistotalon algoritmit kilahtamaan, jolloin paikalle ryntää joukoittain vasta äskettäin Facebookiin liittyviä numerotilejä, joilla on vain muutama kaveri ja venäjämieliset näkemykset. #rahanhukka #budjetti #turvallisuus

Arhimedes istui tablettinsa ääressä, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luonnolliselta? Ei oikein. Ja kuitenki juuri sinne voimme päätyä, jos “päivitämme” mennyttä aikaa tarpeeksi. Melkein jokahisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden nykyaikaistettuja painoksia, ja samalla keskustellaan oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstin sovittamisesta nykyajan lukijalle. Yksi antiikkikauppias sanoi miulle kerran, jotta “ajan patina antaa arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halvasta kopiosta. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, tulen Humanitas-kustantamon vuoden 1992 painoksen esipuheeseen ja luen, jotta “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävely 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijah teemme tuon kävelyn nykyajan lasit silmillä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — siis ilman vaaraa, ettemme ymmärtäisi sen ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös sen ajan sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä voisimme tehdä myös sen ajan mainoksille rebrandingin, jotta neuronimme eivät joutuisi liikaa töihin, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, jotta Syrakusan Arhimedeen tappoi roomalainen sotilas hänen tehdessään matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus pysyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen toisella tavalla. He voivat jopa rakentaa piirroksen verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja panisi nykyajan selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuus- ja filologiaosastojen ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # ja emoji’loilla, pidättekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Karjala #Karelian #Suomi #Finland #Kirjallisuus #Historia

Arkhimedes oli tabletillaan, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luontevalta? Ei oikein. Ja silti juuri tähän voidaan päätyä, jos menneisyyttä “päivitetään” tarpeeksi pitkälle. Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Arkhimedes oli tabletillaan, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luontevalta? Ei oikein. Ja silti juuri tähän voidaan päätyä, jos menneisyyttä “päivitetään” tarpeeksi pitkälle. Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia