Search

Sture Fjäder wrote that the red-green coalition in Helsinki had passed a decision stating that the city would no longer accept advertising related to fossil fuels, such as advertising for flying. He questioned whether those who supported the decision would themselves give up flying on their travels, and assessed that they would not do so. Fjäder described the action as green posturing. #viherposeeraus https://t.co/qbovaaryzX #Helsinki #ilmastonmuutos #kestäväkehitys (translated)

Sture Fjäder wrote that Helsinki, according to him, bans all advertisements that use fossil fuels. He criticized the city council's bans and stated that he was glad to have moved away from Helsinki. #lentomainontakiellot https://t.co/LKwKKDcned #Helsinki #mainonta #ympäristö (translated)

Tanja Aidanjuuri wrote that the plan in Helsinki to ban advertising of fossil fuels could, according to her, cost the city nearly 100 million euros in advertising revenue. She criticized the proposal as unnecessary and absurd and listed as examples of potentially restricted advertising gasoline and diesel cars, flights, cruises, synthetic clothing, plastic products, and fossil fuels. Aidanjuuri described that the Greens in Vantaa could, in her opinion, follow the same line and that advertising would then practically be limited to, for example, veggie sausages, rainbow flags, and new mosques. She also pointed out that taxpayer money would be used for the handling of the matter. Aidanjuuri cited a proposal stating that the advertising ban would be investigated in the preparation of the next outdoor advertising agreement for Helsinki's public areas and that the advertising agreements of Urban Traffic Ltd would also be taken into account. The assessment would examine, among other things, the legal boundaries of the ban, its climate and environmental impacts, effects on the city's economy, the city's own communication and marketing, as well as the media landscape. The proposal also mentioned the possibility of examining advertising's ethical principles more broadly and limiting outdoor advertising from entities considered to violate human rights and particularly polluting industries. #Helsinki #ilmastonmuutos #mainonta (translated)

Suvi-Anne Siimes wondered about the city council's decision. She noted that the city manages its own advertising spaces, but found it peculiar that the people in the city were treated, according to her, as subjects while the decision-makers made study trips abroad using fossil fuels. #kaupunkipolitiikka #ympäristö #kestävyys (translated)

Maria Rautanen wrote that a law was being prepared in Finland that would require the installation of solar panels on existing public buildings larger than 250 m² starting in 2031. She linked the preparation to the EU's Energy Efficiency Directive for Buildings and asked whether the effects of the directive were adequately assessed in Finnish conditions. Rautanen argued that Finland could not be compared to sunny Mediterranean countries that used a lot of fossil fuels. She noted that Finland's electricity consumption emission factor was only 26 g CO₂/kWh in 2025 and pointed out that solar panels produced energy mostly in the summer when the electricity system was already low-emission and energy consumption was lower. She wrote that the solar panel production chain was heavily concentrated in China and that a lot of coal-generated electricity was still used in their manufacturing. According to Rautanen, 78,000 MW of new coal power was commissioned in China in 2025. Rautanen asked who would pay for the new investments while municipalities were balancing their budgets and welfare areas were looking for savings. She demanded a calculation of the costs and financing of the investments, as well as how much the solar panels made in China would reduce Finland's CO₂ emissions over their entire lifespan. She also questioned whether the panels would offset their carbon footprint during production and assessed that the rationality of the directive in Finland could not be determined without a calculation based on Finnish conditions. https://t.co/ba6sqYwZ2l #Aurinkoenergia #Energiatehokkuus #Suomi (translated)

Tämä EUn rahanjakopolitiikka on kyllä monella tapaa käsittämätön. Tällä kertaa käytössä on ilmastorahasto: ”Kreikan suunnitelman mukaan se aikoo käyttää noin 325 miljoonaa euroa antamalla ne suorana rahallisena tukena fossiilista lämmitystä käyttävälle 755 000 pienituloiselle kotitaloudelle näiden lämmityskustannuksiin.” Eli siis maksetaan ilmastolle epäedullisen lämmityksen laskuja? On kyllä erikoinen ilmastorahasto. Koko leikin suurempi ongelma on kuitenkin periaatteellinen. Kerätään valtava potti rahaa ihmisiltä verottamalla ja sitten jaetaan se uudelleen käyttäen täysin absurdeja periaatteita. Kuinkahan monen suomalaisen kaikki tuloverot siirtyvät nyt jonkun kreikkalaisen öljylämmityslaskun maksuun. Eikö meillä ole täällä enää öljypolttimoita vaihdettavaksi omasta takaa? Tukihan olisi voitu käyttää vaikka niihin jos johonkin on aivan pakko käyttää. Tämä homma vain jatkuu niin kauan kun täällä poliitikot puhuvat jostain mainehaitasta ja maakuvasta. Jonkun pitää uskaltaa sanoa ei. #ilmasto #EU #rahanjakopolitiikka

Uniper -saagassa mikään ei mennyt odotusten mukaisesti. Putinin hyökkäyssota sinetöi epäonnistumisen. Ostotarjous tehtiin vuonna 2017 ja Uniper myytiin syksyllä 2022. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tunnistetusti vihamielistä ostokohdetta ei otettu päättäväisesti haltuun, vaikka prosessi venyi ja hankaluudet kasaantuivat. Fortumilla oli vuonna 2020 mahdollista tehdä julkinen ostotarjous ja ostaa Uniper pois pörssistä. Kaikki viranomaisluvat sen läpiviemiseksi oli saatu, eikä mikään estänyt suunnitelman toteutumista. Sen sijaan päätettiin luvata Uniperille, että näin nimenomaisesti ei tehdä - kohteelle, joka oli alun perin, jatkuvasti ja julkisesti uhmakas omistajalleen. Ostamalla Uniperin kokonaan itselleen Fortumin strategiset yritys- ja tasejärjestelyt olisivat olleet mahdollisia Uniperilaisten vastustuksista huolimatta. Uniperin omistamat ruotsalaiset vesi- ja ydinvoimala -osakkuudet – joiden yksistään arvioitiin olevan 6 miljardin arvoiset – olisi voinut siirtää Fortumille ja laittaa Uniperin muu toiminta myyntikuntoon alkuperäisen strategian mukaisesti. Tämä olisi ollut loogista silloin 2020, kun tämä tuli mahdolliseksi. Siis ennen asioiden perkelöitymistä energiahintojen nousun ja Putinin hyökkäyssodan myötä. Mutta ainakin ennen 4.1.2022 julkaistua lisärahoituspakettia ja viimeistään sodan sytyttyä. Näin tekemällä Fortum olisi ”kotiuttanut” varsinaiset ostokohteensa Uniperkaupasta ja jäljelle jäänyt, fossiilista polttava Uniper olisi voitu laittaa myyntiin. Myös neuvotteluasema olisi tietenkin ollut erilainen kesällä 2022 kun kriisi syveni. Myöskään tiedonkulku ei oikein toiminut Fortumin ja valtion välillä. Yrityskaupat ovat Fortumin hallituksen omassa päätäntävallassa, eikä valtiolla ollut edustusta hallituksessa. Fortumin Uniperin ostotarjousaikeet vuodettiin jonkun toimesta julkisuuteen (Bloomberg) samana päivänä, kun oli tarkoitus kertoa omistusohjaukselle ostotarjoussuunnitelmista. Kun Fortum vuonna 2022 tammikuun 4. päivä, julkisti 4 + 4 mrd rahoitusjärjestelyn tuli se ilmeisesti yllätyksenä omistusohjaukselle. Lisäksi järjestely sitoi Fortumin Uniperin kohtaloon – jos jälkimmäinen menisi konkurssiin, myös Fortum menisi konkurssiin. Paljon oli siis pelissä, kun kuvio kriisiytyi kesällä 2022. Fortum saatiin kuin ihmeen kaupalla pelastettua konkurssilta, 4 + 4 mrd takaus ja laina saatiin takaisin, ja vieläpä 0,5 miljoonaa Uniperin osakkeista. Siinä kohtaa se ei ollut oikein minkään arvoinen koska Saksan valtio joutui rahoittamaan Uniperia 20 miljardilla ettei se menisi konkurssiin. Kuten alusta alkaen on ollut tiedossa, poliitikoiden osuus tässä saagassa on käytännössä nolla. Kauppoja hierottiin ja kriisiltä vältyttiin asiantuntija-armeijalla. Päätös olla ottamatta Uniperi haltuun oli Fortumin. #Uniper #Fortum #energia

Tampereen seudun joukkoliikenne (Nysse) lienee maksanut jo yli miljoona euroa "ilmastotoimesta", joka ei ole vähentänyt Suomen päästöjä. Tämä selvisi eilen käsitellystä valtuustokyselystäni. Taustaa: HSL luopui vuoden 2026 alussa ympäristöbonusjärjestelmästään, jolla oli vuosina 2011–2025 tuettu bussiyhtiöitä biopolttoaineiden käytössä yhteensä lähes 15 miljoonalla eurolla. Biopolttoaineiden käyttöä tukenut järjestelmä pienensi HSL:n omia päästölukuja, mutta ei vähentänyt Suomen hiilidioksidipäästöjä. Syy on jakeluvelvoitetta koskevan lain soveltamisessa: kun puhdasta biopolttoainetta ostetaan bussikalustoon, jakelijat voivat vähentää biopolttoaineen osuutta esimerkiksi pumpulla kuluttajille myytävässä dieselissä. Halusin selvittää onko Tampereella haksahdettu samaan: Nysse on 2022 alkaen päättänyt vaatia lain vähimmäisvaatimuksia suurempaa, 100-prosentin puhtaiden käyttövoimien osuutta bussiliikenteessä. Tämän seurauksena esim. vuonna 2025 HVO:lla eli biodieselillä ajettiin Nyssen bussiliikenteestä noin 10 prosenttia eli 2,63 miljoonaa linjakilometriä. Kaupungilta saamani vastauksen mukaan HVO:n teoreettinen kustannusero fossiiliseen dieseliin on noin 6-15 senttiä kilometriä kohden. Mikäli luvut pitävät paikkansa, olisi biodieselin lisäkustannus 157 800 - 394 500€ vuodessa. Kysyin kaupungilta: "Onko Nysse arvioinut HVO:n käytön tuomia todellisia nettopäästövähennyksiä kansallisella tasolla?" Vastaus: Ei ole arvioinut. Tämä tarkoittaa, että tamperelaiset veronmaksajat ovat kuitanneet ja tulevat kuittaamaan vuosittain satojen tuhansien eurojen lisälaskut "ilmastotoimesta", joka ei vähennä Suomen päästöjä. Valtuustokyselyni: https://t.co/B3MYA14ZDB #ilmasto #joukkoliikenne #päästöt

Uues uuringus avastati Austraalias Lääne-Austraalias rohelise vesiniku looduslikud varud, mis võivad pakkuda pikaajalist puhta kütuse allikat ja aidata vähendada fossiilkütuste sõltuvust, kuid vesiniku kättesaadavus sõltub rockide koostisest ja mikroskoopilistest pragudest. #vesinik #energiauuringud #Australiana

"Itse näkisin järkevämpänä esimerkiksi jakeluvelvoitteen alentamisen, mikä ei ole tuntunut kelpaavan hallituskumppaneille. Jakeluvelvoitteen alentaminen ei maksa mitään julkiselle taloudelle, päinvastoin se tuottaa lisää rahaa välillisesti verotulon kautta, kun fossiilista polttoainetta verotetaan tiukemmin." On kyllä jotenkin hämmentävää miksi tämä ei kelpaa muille...? https://t.co/GN0MHNPGWG #jakeluvelvoite #verotus #fossiilisetpolttoaineet

”Varmuudella äärioikeistolainen.” ”AfD ajaa muun muassa erittäin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, suhtautuu kriittisesti vihreään siirtymään ja haluaisi palauttaa ydinvoiman sekä lisätä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. ” Aika vaarallisia asioita. 😂😂 #politiikka #maahanmuutto #äärioikeisto

✅ Vähemmän fossiilista, enemmän uusiutuvaa! Kustannuskriisien juurisyihin on puututtava. Käynnistetään selvitys Suomen irtautumiseksi fossiilisesta ammoniakista. Selvitämme puhtaan kotimaisen ammoniakin tuotantoa huomioiden samalla kierrätysravinteiden ja biokaasun edistämisen #UusiutuvaEnergia #Fossiilivapaat #Ammoniakki #FI

Puhuin IS myös siitä, miten toistuvista elinkustannuskriiseistä ei päästä eroon ilman fossiiliriippuvuuden katkaisemista. Tämä on aikamme tärkeimpiä taloudellisia, sosiaalisia ja turpo-kysymyksiä. Suomi on edistynyt tässä verraten hyvin. 3/ #ilmastonmuutos #kestävyys #fossiiliriippuvuus #FI