Juho Romakkaniemi wrote that taxation was eased for this year and the annual tax revenue estimate was adjusted upward by 1.1 billion. According to him, reducing high marginal tax rates on labor increases economic activity and consumption. Romakkaniemi assessed that raising taxes on high earners would likely not increase tax revenue, but would weaken the overall well-being of Finns. #verotus #talous #hyvinvointi (translated)
Tuo ”korottamalla suurituloisen palkansaajan verotusta” on valitettavasti vaihtoehto, jota ei reaalimaailmassa ole olemassa. Näin korkeilla marginaaliveroilla veroprosentin korotus vähentää aktiviteettia: verotuloja ei tule lisää, mutta yhteiskunnan kokonaishyvinvointi laskee. https://t.co/bYhiiHGAkZ #verotus #talous #hyvinvointi
HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta
Verokeskustelu A-Studiossa, pääaiheena tällä kertaa marginaaliverojen alennus. Keskustelussa tulivat hyvin esiin asian eri puolet. Keskustelussa @minjakoskela totesi, että "itsekin olen hyvätuloinen, ja ihan mielelläni niitä veroja maksan". Hyvä olisi kuitenkin samaan hengenvetoon kertoa, että hän maksaa selvästi pienempiä veroja, kuin saman tuloinen palkansaaja. Kansanedustajilla on huomattavasti kevyempi verotus kuin palkansaajalla verottomien kulukorvausten ansiosta. #verotus #marginaalivero #AStudiossa
Näihin uutisiin pitäisi lukijoille kertoa taustaksi historiaa sekä faktaa. Vuonna 1994 presidentti Ahtisaari asetti Pekkasen työryhmän pohtimaan työllisyystoimia. Työryhmä ehdotti samaisen vuoden syyskuussa, että ylimpiä marginaaliveroja pitäisi laskea 50 prosenttiin. Sittemmin saman suosituksen on toistanut Arvelan (2002), Hetemäen (2010) ja Järvikareen (2017) työryhmät. 31 vuotta ehti kulua ennen kuin poliittinen päätös syntyi Orpon hallituksen toimesta. Nyt maalataan kuvaa, että suositaan perusteetta suurituloisia. Faktat ja historia auttaisivat tähänkin. Ja ylimpiä marginaaliveroja kannattaa edelleen laskea noin 40 prosenttiin (IMF). Sokerina pohjalla, ylimpien marginaaliverojen lasku on myös merkittävin TKI-toimi vuosikausiin. Tätäkin näkökulmaa olisi hyvä tuoda esille. https://t.co/ycBLkCezvi #historia #työllisyys #verotus
Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi
Kansanedustajan kulukorvaus asumisesta on 1809 euroa kuukaudessa, jos edustaja on muualta kuin Uudenmaan tai Helsingin vaalipiiristä valittu, eikä hänellä ole asuntoa pääkaupunkiseudulla. Tytti Tuppuraisen (SDP) kulukorvaus pitäisi olla 1316 euroa, jos hänellä ei ole erillistä asuntoa pääkaupunkiseudulla. Koska Tuppuraisella on HITAS-asunto puoliksi omistettuna Helsingissä, hänen korvauksensa pitäisi olla 987 euroa. Hitas-sääntöjen mukaan ensiasunnon ostajan tulee itse muuttaa asumaan asuntoon. Toisen puolen asunnosta omistaa hänen aviopuolisonsa eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio. Paavo Väyrynen nosti 1982 Keminmaalla ”asuessaan” verottoman päivärahan, vaikka asui tosiasiassa pääkaupunkiseudulla. Todellisuudessa hänen henkikirjoituskuntansa asuntona oli muutaman neliön siirrettävä jalasmökki. Tämän jälkeen lopetettiin päivärahojen maksu kansanedustajilla ja siirryttiin vaalipiiristä riippuvaan verottomaan korvaukseen. Myös tämä mahdollistaa jalasmökkikäytännön. Ruoholahden Sanomat-kaupunginosalehden haastattelussa keväällä 2026 Tuppurainen kertoi perheen löytäneen kyseisen hitas-asunnon netistä ja asuneensa siellä jo lähes 15 vuotta. Seurustelun pariskunta aloitti juorulehtien mukaan kesällä 2012, joten on ilmeistä, että he ovat heti ostaneet hitas-asunnon ja hän olisi asunut siellä 14 vuotta. Tuskin hän olisi sinkkuna ostanut ison asunnon Helsingistä. Hitas-asuntojen myyntihinnoille on määritelty enimmäishinta, jota kalliimmalla asuntoa ei saa myydä. Tämä on mahdollistanut sen, että erittäin hyvätuloiset perheet ovat voineet ostaa halvalla asunnon hyviltä paikoilta, esimerkiksi Ruoholahdesta, jonka asunnossa on merinäköala. Tarinat kertovat, että hintaetu on ollut niin suuri, että joissakin kaupoissa on maksettu pimeää lisähintaa. Kansalainen voi olla ehdolla Oulun vaalipiirissä, vaikka hän asuisi Helsingissä. Mutta on epärehellistä, jos ilmoittaa asuvansa Oulussa ja samalla nostaa korkeampaa asumiskorvausta. Tämä on vain yleistä pohdintaa. En ole tarkistanut, kuinka suurta asumis- ja kulukorvausta kansanedustaja Tuppurainen saa. Enkä sitä, millainen asunto hänellä Oulussa on. Jos hän saa puolet kulukorvauksesta eli 987 euroa, on kaikki oikein. koska rahalla korvataan myös muita kansanedustajan kuluja. Verotuksessa kansalainen joutuu todistamaan asuneensa ulkomailla yli 187 vuorokautta, jotta häntä ei verotettaisi Suomessa. Kansanedustajan ei tarvitse todistaa, kuinka monta päivää hän on asunut vaalipiirinsä asunnossa. Jos yrittäjä maksaa osakeyhtiöstään oman asuntonsa vastikkeen tai vuokran, se katsotaan peitellyksi osingonjaoksi eli veronkierroksi. Jos maksaa asunnosta luontoisedun, menettely on laillinen, mutta rahallisesti huono (yhtiö vähentää vuokrasta 20 % verotuksessa, mutta osakas maksaa asunnosta yli 50 %:n marginaaliveron). #edustaja #asunnot #kulukorvaukset
Muistatteko, kun Päivän Byrokraatti kirjoitti asiasta? Useamman eri tahon yhtenevien tutkimustulosten mukaan marginaalivero on korkeimmissa tuloluokissa niin kireää, että se on Lafferin käyrän lakipisteen väärällä puolella, ja vastoin sosialidemokraattista intuitiota ja villapaitaekonomistien hokemia korkeimpien veroprosenttien alentaminen KASVATTAA verokertymää. Lue: https://t.co/b4m39Bc4k3 Lue: https://t.co/dvmWwgNoxt Nyt tästäkin saadaan käytännön dataa. Kävi juuri niin kuin PB etukäteen kertoi, ja veroale lisäsi verokertymää! #verotus #talous #LafferinKäyrä
Pääministeri Orpo linjaa tavoitteita: -Perintö- ja lahjavero pois, -ylin marginaalivero alemmas, -työn verotuksen keventäminen kaikissa tuloluokissa. Kuulostaa oikeudenmukaiselta. Ja siltä, että jo käynnissä oleva vuosisadan verouudistus Ruotsin tapaan saisi jatkoa. Näin myös tärkeä toimintaympäristön ennakoitavuus säilyisi. #verouudistus #verotus #poliikka
