Search

Tanja Aidanjuuri wrote that the plan in Helsinki to ban advertising of fossil fuels could, according to her, cost the city nearly 100 million euros in advertising revenue. She criticized the proposal as unnecessary and absurd and listed as examples of potentially restricted advertising gasoline and diesel cars, flights, cruises, synthetic clothing, plastic products, and fossil fuels. Aidanjuuri described that the Greens in Vantaa could, in her opinion, follow the same line and that advertising would then practically be limited to, for example, veggie sausages, rainbow flags, and new mosques. She also pointed out that taxpayer money would be used for the handling of the matter. Aidanjuuri cited a proposal stating that the advertising ban would be investigated in the preparation of the next outdoor advertising agreement for Helsinki's public areas and that the advertising agreements of Urban Traffic Ltd would also be taken into account. The assessment would examine, among other things, the legal boundaries of the ban, its climate and environmental impacts, effects on the city's economy, the city's own communication and marketing, as well as the media landscape. The proposal also mentioned the possibility of examining advertising's ethical principles more broadly and limiting outdoor advertising from entities considered to violate human rights and particularly polluting industries. #Helsinki #ilmastonmuutos #mainonta (translated)

Kalle Saarela wrote that Majanen from the Ministry of Finance defended on television a proposal to raise the retirement age to 70. According to Saarela, such statements weaken the last remaining trust in Finland's pension system. He noted that the average Finnish man dies before the age of 80 and described this as meaning working until the grave. Saarela rejected the proposal. #yleastudio https://t.co/0lZcK9S2SX #eläke #suomi #yhteiskunta (translated)

Jukka Lepikkö wrote that 30 billion euros was a large amount to be given abroad while Finland's economy was in difficulties. He referred to the views of British economist Peter Bauer, according to whom in development aid the poor of rich countries transfer money to the rich of poor countries, and criticized the fact that Finland took on debt to provide money for aid abroad. According to Lepikkö, Finland became indebted and violated EU treaties when the debt ratio was 90 percent. He believed that the debt had built a large public sector, which also included the task of providing support to foreign countries. According to him, development aid led to dependency on support and increased immigration from Africa. Lepikkö referred to Zambian economist Dambisa Moyo, who argued that development aid harmed Africa and that dependency on support hindered positive development by corrupting local markets. He wrote that development aid should be stopped. #kehitysapu #velka #talous (translated)

Mats Uotila viewed that Defense Minister Häkkänen had not acted wrongly by strengthening Finland's defense and stated that it was the minister's most important task. He criticized the SDP, which he claimed organized a worthless spectacle in Parliament this week and was willing to undermine crucial security cooperation in pursuit of gaining popularity points. Uotila reminded that the SDP had previously supported the acquisition of David's sling during the previous government term. He mentioned that the party had voted against Häkkänen's trust in Parliament due to his visit to Israel. According to Uotila, the purpose of the trip was to ensure spare parts and maintenance for the air defense system ordered by the SDP from Israel. Uotila wrote that not all necessary defense materials could be obtained from Europe and believed that Finland's security should be prioritized. In his view, the SDP did not seem willing to do so. #SuomenPuolustus #turvallisuus #politiikka (translated)

Uniper -saagassa mikään ei mennyt odotusten mukaisesti. Putinin hyökkäyssota sinetöi epäonnistumisen. Ostotarjous tehtiin vuonna 2017 ja Uniper myytiin syksyllä 2022. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tunnistetusti vihamielistä ostokohdetta ei otettu päättäväisesti haltuun, vaikka prosessi venyi ja hankaluudet kasaantuivat. Fortumilla oli vuonna 2020 mahdollista tehdä julkinen ostotarjous ja ostaa Uniper pois pörssistä. Kaikki viranomaisluvat sen läpiviemiseksi oli saatu, eikä mikään estänyt suunnitelman toteutumista. Sen sijaan päätettiin luvata Uniperille, että näin nimenomaisesti ei tehdä - kohteelle, joka oli alun perin, jatkuvasti ja julkisesti uhmakas omistajalleen. Ostamalla Uniperin kokonaan itselleen Fortumin strategiset yritys- ja tasejärjestelyt olisivat olleet mahdollisia Uniperilaisten vastustuksista huolimatta. Uniperin omistamat ruotsalaiset vesi- ja ydinvoimala -osakkuudet – joiden yksistään arvioitiin olevan 6 miljardin arvoiset – olisi voinut siirtää Fortumille ja laittaa Uniperin muu toiminta myyntikuntoon alkuperäisen strategian mukaisesti. Tämä olisi ollut loogista silloin 2020, kun tämä tuli mahdolliseksi. Siis ennen asioiden perkelöitymistä energiahintojen nousun ja Putinin hyökkäyssodan myötä. Mutta ainakin ennen 4.1.2022 julkaistua lisärahoituspakettia ja viimeistään sodan sytyttyä. Näin tekemällä Fortum olisi ”kotiuttanut” varsinaiset ostokohteensa Uniperkaupasta ja jäljelle jäänyt, fossiilista polttava Uniper olisi voitu laittaa myyntiin. Myös neuvotteluasema olisi tietenkin ollut erilainen kesällä 2022 kun kriisi syveni. Myöskään tiedonkulku ei oikein toiminut Fortumin ja valtion välillä. Yrityskaupat ovat Fortumin hallituksen omassa päätäntävallassa, eikä valtiolla ollut edustusta hallituksessa. Fortumin Uniperin ostotarjousaikeet vuodettiin jonkun toimesta julkisuuteen (Bloomberg) samana päivänä, kun oli tarkoitus kertoa omistusohjaukselle ostotarjoussuunnitelmista. Kun Fortum vuonna 2022 tammikuun 4. päivä, julkisti 4 + 4 mrd rahoitusjärjestelyn tuli se ilmeisesti yllätyksenä omistusohjaukselle. Lisäksi järjestely sitoi Fortumin Uniperin kohtaloon – jos jälkimmäinen menisi konkurssiin, myös Fortum menisi konkurssiin. Paljon oli siis pelissä, kun kuvio kriisiytyi kesällä 2022. Fortum saatiin kuin ihmeen kaupalla pelastettua konkurssilta, 4 + 4 mrd takaus ja laina saatiin takaisin, ja vieläpä 0,5 miljoonaa Uniperin osakkeista. Siinä kohtaa se ei ollut oikein minkään arvoinen koska Saksan valtio joutui rahoittamaan Uniperia 20 miljardilla ettei se menisi konkurssiin. Kuten alusta alkaen on ollut tiedossa, poliitikoiden osuus tässä saagassa on käytännössä nolla. Kauppoja hierottiin ja kriisiltä vältyttiin asiantuntija-armeijalla. Päätös olla ottamatta Uniperi haltuun oli Fortumin. #Uniper #Fortum #energia

Rotat jättävät uppoavan laivan. Ensin kaikki seisoivat rivissä. Sitten alkaa syyttely. Sitten tajutaan, että peli on pelattu. Sitten peräännytään takaisin koloon. Angela Merkel ottaa nyt etäisyyttä Bill Gatesin säätiöön. Hän kertoo, että säätiö painosti hallituksia rokotteisiin rahalla. Näin se menee. Kun laiva on vielä pinnalla, kaikki hymyilevät samoissa kuvissa. Kun vesi nousee, alkaa muistelu siitä, kuka oikeasti painosti. Psykologisesti tämä on klassista. Ensin yhteinen rintama. Sitten syyllisen etsintä. Sitten vetäytyminen. Ei anteeksipyyntöä. Ei vastuuta. Vain uusi asento, josta näyttää siltä, että “minäkin näin tämän jo silloinkin”. #politiikka #rokotteet #vastuu

Uues uuringus avastati Austraalias Lääne-Austraalias rohelise vesiniku looduslikud varud, mis võivad pakkuda pikaajalist puhta kütuse allikat ja aidata vähendada fossiilkütuste sõltuvust, kuid vesiniku kättesaadavus sõltub rockide koostisest ja mikroskoopilistest pragudest. #vesinik #energiauuringud #Australiana

EU jatkaa suomalaisten yritysten tappolinjaa. Nyt ovat vuorossa kyläkaupat. Euroopan Unionin F-kaasuasetus kieltää ilmastosyistä kylmäaineen, jota käytetään kauppojen kylmäkoneissa. Asetus pakottaa myymälät kalliisiin investointeihin, joihin useimmilla kyläkaupoilla ei ole varaa. Näin vaikeutetaan pienillä paikkakunnilla asuvien elämää. Kauppamatkat pitenevät, eikä kaikilla ole omaa autoa käytössään. Suomalaiset MEPit eivät tee mitään suomalaisten hyväksi. He haluavat pelastaa koko maapallon ja siksi suomalaiset kelpaavat vain maksajiksi utopistisiin unelmiin. EU:ssa on 60.000 työntekijää. Yhtä paljon kuin keskisuurissa Suomen kaupungeissa on asukkaita. Heille ei mitenkään riitä järkevää tekemistä, minkä vuoksi he ottavat käsittelyynsä erilaisia arjen elämän asioita. Kuten kompostit, hillopurkit, pullonkorkit ja tällä kertaa kyläkaupat. Suomi puolestaan toteuttaa kaikki yli EU:n vaatimusten. Kun komposteista EU vaati tilastotietoja, määräsi pähkähullu Suomi meille kompostitarkastajat. Siksi olen äimän käkenä siitä, ettei EU toteuttanut täysimääräisesti vuonna 2023 julkistettua esitystä energiatehokkuusdirektiivistä, joka olisi maksanut omissa kodeissaan asuville suomalaisille miljardien eurojen remonttikustannukset (kaikki rakennukset yhteensä 21 mrd€). Suomi osaltaan vaikutti siihen, ettei lopullinen direktiivi koske lainkaan asuinrakennuksia. Suomalaisille onneksi hallitus vaihtui neuvottelujen aikana. EU:n parlamentti ajoi komission esitystä kireämpää energiatehokkuutta. Tehdyn kompromissin puolesta äänestivät 2 vihreää, 2 kokoomuslaista sekä yksi demari ja yksi vasemmistoliiton edustaja. Jokainen tietää lukemattakin, että kokoomuksen Pietikäinen ajoi suomalaisia kurittavaa linjaa. Yksi mies kaatoi EU:n komission Suomi oli 1990-luvulla maailman kärkimaa sähköisen taloushallinnon toteuttamisessa. Kuvaavaa on, että kun Suomi siirtyi tositteettomaan tiliotteeseen 1992, Amerikassa uutisoitiin maksuliikenteen tehostamisesta neljän uuden helikopterin avulla. Ne kuljettivat shekkejä paikasta toiseen. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, se joutui harmonisoimaan kirjanpitolain EU:n direktiivien mukaiseksi. Olin valmistellut internetissä mahdollistavan kokonaan sähköisen kirjanpitolain. Jouduimme siirtämään sitä vuodella, koska arvioimme ministeriön johdon kanssa, ettei se menisi erillislakina läpi. Sen takia yhdistimme sähköisen taloushallinnon pykälät EU:n vaatimaan kirjanpitolain uudistukseen. EU:lla ei silloin ollut mitään säännöksiä asiaan liittyen. Ja kävi kuten ounastelimme, eduskunta luuli, että nettipykälät ovat osa EU-vaatimuksia ja laki meni heittämällä läpi. Se tuli voimaan 1997 alussa, jolloin olimme maailmassa ensimmäinen maa, jossa kokonaan sähköinen taloushallinto tositteineen voitiin pitää internetissä. Mutta kaikkialla vaanii byrokraatti tuhoja tehdäkseen. EU:n komissio oli 2001 valmistellut arvonlisäverodirektiivin saksalaisen konsultti-tilintarkastusyhtiön esityksen pohjalta. Yhtiö sai tuhotyöstään muutaman miljoonan D-markan palkkion. Esitys meni Suomessa lausunnolle ja jopa tilintarkastajien KHT-yhdistys kehui sen maasta taivaisiin. Onneksi kävin direktiivin läpi ja huomasin, että se tekisi suomalaisen sähköisen kirjanpidon laittomaksi. Oli pakko käydä vastahyökkäykseen. Otin yhteyttä noin 40-50:een EU:n virkamieheen, edustajaan ja veroasiantuntijaan eri EU-maissa. Lisäksi olin yhteydessä EK:n kansainväliseen yhteistyöfoorumiin. Vastakaikua ei tullut oikeastaan mistään. Kirjoitin 30-sivuisen selvityksen siitä, miksi direktiiviä ei pidä hyväksyä. Suomalaiset taloushallinnon ja nettipalvelujen yritykset tulivat esitykseni taakse ja maksoivat sen kääntämisen englanniksi. Otin suoraan yhteyttä hollantilaiseen sisämarkkinakomissaariin Frits Blokestein´iin ja Suomen komissaari Erkki Liikaseen. Kun Suomen virkanainen meni Brysseliin direktiiviä käsittelevään kokoukseen, pidimme ministeriössä kokouksen, jossa tukenani olevat yritykset painostivat virkanaiselle esityksen, joka hylkäisi direktiiviehdotuksen. Komissaari Liikanen otti asian omakseen ja direktiivi kaatui. Liikanen on myöhemmin todennut julkisesti, ettei ilman Vahteraa olisi onnistuttu. Muut maat eivät ymmärtäneet asiasta mitään. Jälkeenpäin ruotsalaiset asiantuntijat tunnustivat kansainvälisessä seminaarissa, että Suomi oli ainoa maa, joka ymmärsi mistä oli kyse. Voitimme. Pelastimme kaiken Suomessa vuosien aikana tehdyn työn. Esimerkiksi viitenumero tilisiirroissa otettiin käyttöön 1970-luvulla. Kun 2000-luvun alussa harmonisoitiin eurooppalainen tilisiirtosanoma, jouduttiin viitenumero lisäämään siihen ylimääräisenä tietona, koska sitä ei valtakunnallisesti muissa EU-maissa käytetty. Nykyisin kaikki vesitetään kompromisseilla, eikä Suomen etua Brysselissä aja käytännössä kukaan. Direktiivin kumoaminen osoitti, että EU:n tuhoisia direktiivejä pystytään estämään ilman MEPpejä, ilman virkamiesten puuduttavia kokouksia ja ilman rahaa kunhan Suomesta saadaan mukaan asian osaava henkilö, joka intohimoisesti puolustaa suomalaisia kansalaisia ja yrityksiä. Kuvassa tiliote ja tilisiirto ennen Vahteran keksintöä. Viitesiirrot käsiteltiin tuolloin automaattisesti, mutta muutoin tapahtumien käsittely oli manuaalista. Isossa suomalaisessa yrityksessä oli 4 maksuliikenteen hoitajaa – uudistuksen jälkeen riitti yksi puolipäiväinen. #EU #kyläkaupat #ilmasto

Onhan tämä ironista, että Venäjän vallan alla Suomi sai markan, eduskunnan, teollisuuden, vesivoiman ja sähköistymisen. EU:n vallan alla nämä kaikki puretaan yksi kerrallaan pois. Globalistien mielestä EU on hyväksi Suomelle. #Suomi #EU #globalismi

Investigadores da Universidade de Coimbra testaram com sucesso uma nova abordagem terapêutica utilizando vesículas extracelulares para a edição genética na doença de Machado-Joseph, aproximando-se de uma estratégia mais segura para tratar esta condição neurodegenerativa. #DoençaMachadoJoseph #TerapiaGénica #Neurociências