Search

Otto Juote asked whether it was true that the abolition of inheritance tax failed in the government because the National Coalition Party and the Swedish People's Party did not agree to the conditions set by the Finns Party regarding cuts to development aid and tightening immigration policies. #perintövero #politiikka #Suomi (translated)

Otto Juote wrote that, in his opinion, the YEL reform would not improve the situation for entrepreneurs during the current government term. He justified his view by saying that the law would not come into effect until 2028 and that it would not apply to any entrepreneur before the parliamentary elections in spring 2027. Juote argued that the timeline was politically intentional: according to him, the National Coalition Party could present itself as the initiator of the reform before the elections while avoiding responsibility for the consequences, which would only begin in the next term. He suspected that a blue-red government formed after the elections could annul or postpone the reform and anticipated that the SDP would demand its cancellation. Juote noted that no invoices based on the new model had yet been sent, nor had implementation decisions been made. According to him, the new parliament could repeal the law or postpone its entry into force with a simple legislative amendment, allowing the practices of the 2023 model to continue. He also questioned the information systems as an official basis for a delay extending to 2028 and assessed that the postponement would give the National Coalition Party the opportunity to leave the implementation of the reform to the next government. Juote claimed that the National Coalition Party did not want to reform YEL during any government term. #YEL #politiikka #uudistus (translated)

Mika Merano criticized the reported proposals to raise the retirement age to over 70 years and described the idea as extremely senseless. According to him, the proposals were based on the view that people would have an invisible debt to the state and that their role would be to produce tax revenue by working nearly until the end of their lives. Merano called for a reform of the pension system in the opposite direction. He argued that the state should provide only a small minimum safety net and shift more responsibility to the individuals themselves. He suggested a large-scale reduction in mandatory pension contributions so that people would have more money left from their salaries and could save for their retirement if they wanted. Merano justified his stance by emphasizing individual freedom and personal responsibility. He stated that the state should not dictate how long people should work or how they should use their money. #eläke #yksilönvapaudet #valtiopolitiikka (translated)

Jari Sarasvuo criticized the increase in retirement age and claimed that as a result, more people would die of working age before reaching retirement. He wrote that people would have paid into others' pensions their whole lives without ever receiving a pension themselves. Sarasvuo described this again as a consequence of the politics against prosperity, which he claimed the country supported. #eläke #politiikka #ikääntyminen (translated)

Maria Rautanen wrote that a law was being prepared in Finland that would require the installation of solar panels on existing public buildings larger than 250 m² starting in 2031. She linked the preparation to the EU's Energy Efficiency Directive for Buildings and asked whether the effects of the directive were adequately assessed in Finnish conditions. Rautanen argued that Finland could not be compared to sunny Mediterranean countries that used a lot of fossil fuels. She noted that Finland's electricity consumption emission factor was only 26 g CO₂/kWh in 2025 and pointed out that solar panels produced energy mostly in the summer when the electricity system was already low-emission and energy consumption was lower. She wrote that the solar panel production chain was heavily concentrated in China and that a lot of coal-generated electricity was still used in their manufacturing. According to Rautanen, 78,000 MW of new coal power was commissioned in China in 2025. Rautanen asked who would pay for the new investments while municipalities were balancing their budgets and welfare areas were looking for savings. She demanded a calculation of the costs and financing of the investments, as well as how much the solar panels made in China would reduce Finland's CO₂ emissions over their entire lifespan. She also questioned whether the panels would offset their carbon footprint during production and assessed that the rationality of the directive in Finland could not be determined without a calculation based on Finnish conditions. https://t.co/ba6sqYwZ2l #Aurinkoenergia #Energiatehokkuus #Suomi (translated)

Lucia described the typical reader of Helsingin Sanomat as a 25–40-year-old, highly educated urban woman who lived in neighborhoods like Kallio, Käpylä, Kumpula, Pakila, Kalasatama, Töölö, or Lauttasaari. She noted that this woman would usually vote for the Greens, the Left Alliance, or the SDP and would frequent brunches, bars, and the Flow festival. According to Lucia, the woman she described might be in a relationship, live in a community garden cabin, and be the mother of one or two children. She listed names like Alvar, Oliver, Ariel, Kuura, and Kaura for the children. Lucia mentioned that the woman preferred public transportation but accepted her partner's expensive car, even if she suffered from climate anxiety and flying shame. The woman might also have a small dog. The author claimed that such a reader did not know any voters of the Finns Party and might consider her rural uncle, who had voted for the party at times, to be peculiar. She speculated that the woman worked in a field where she could aim to make the world a better place. Lucia called this a reader profile and target group for Helsingin Sanomat, whose interests and views, according to her, the paper's journalists anticipated. She wrote that HS did not aim for objective or neutral reporting, nor was it an agenda-driven media outlet. According to her, the paper's target group did not encompass all people regardless of their background, lifestyle, or viewpoints. She compared HS to a mirror held up by journalists so that the reader could be satisfied with what they saw, and concluded that the reader of the described profile was not the same as the writer of the piece. #Helsinki #ilmastoahdistus #lukijaprofiili (translated)

Vaivaako Suomea työttömyys vai työvoimapula? Puolueiden maahanmuuttopuheista sitä on vaikea päätellä. ”Meidän pitäisi ottaa selkeäksi tavoitteeksi nettomaahanmuuton nosto vähintään 40 000:een vuosittain”, linjasi gallupeja johtava Antti Lindtmanin SDP keväällä 2024. Suomen nettomaahanmuutto on pidettävä 40 000 vuotuisessa tulijassa, toisti RKP:n Anders Adlercreutz samana syksynä. Myös Antti Kaikkosen keskusta ehdotti vaihtoehtobudjetissaan viime vuodelle, että nettomaahanmuutto tulisi nostaa 40 000 tulijaan. Panoksia korotti Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), joka asetti tavoitteekseen vähintään 45 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain. Vihreät tuki tavoitetta. Eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtaja Pia Kauma pyöritteli, että kokoomuksenkin tavoitteen tulisi pyöriä ”lähellä EK:n ehdottamia lukuja”. Kristillisten ja vasemmistoliiton tavoitteista ei olla kuultu, mutta jälkimmäinen on usein hehkuttanut maahanmuuton kasvua ja tahtonut peruuttaa tehtyjä tiukennuksia. Puolueiden aikeet lisätä maahanmuuttoa ovat kestämättömiä. Talouskasvusta ja verrattain korkeasta työllisyydestä huolimatta Suomessa on yli 300 000 työtöntä, joista ulkomaalaisia 50 000. Hoettu ’’työvoimapula’’, jolla ulkomaisen työvoiman lisäämistä on lobattu, näyttäytyy nyt työpaikkapulana. Usein työvoimapula on koodikieltä halpatyövoimapulalle. Sen tyydyttämiseen tavoitteet hurjasta määrästä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta tähtäävät. Esimerkiksi 40 000:n nettomaahanmuutto (maahanmuuton ja maastamuuton erotus) tarkoittaisi, että Suomeen saapuisi 60 000 maahanmuuttajaa joka vuosi. Se olisi kaksin-kolminkertaisesti enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Enemmän ja nopeammin kuin koskaan Suomen historiassa. Joka vuosi. Ulkomaalaisväestö kasvaisi vuosikymmenessä yli 500 000:lla. Näin mittava maahanmuutto väistämättä syrjäyttäisi suomalaista työtä, polkisi palkkoja, lisäisi hyväksikäyttöä, heikentäisi kotoutumista, johtaisi sosiaalisiin ongelmiin ja lisärasittaisi velkaista valtiontaloutta. Siksi muista poiketen perussuomalaisten tavoite on rajoittaa maahanmuuttoa ja tiukentaa sen ehtoja jatkossakin. Suomeen tulon on perustuttava työlle, omillaan toimeen tulemiselle ja maassa maan tavalla elämiselle – suomalaisen yhteiskunnan kantokyvyn ehdoilla. Joakim Vigelius Tamperelainen kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja (ps). Tamperelainen 23.9.2026. #maahanmuutto #työttömyys #työvoimapula

Ja onko @JaaskelainenK1 kuulolla. Taannoin pyysit minua lukemaan hovioikeuden (HO) tuomion Kulmunin esiintymiskoulutusasiassa, jossa olit syytteessä. Nyt kun myös korkein oikeus (KKO) on ehtinyt käsitellä asian, voinko jättää HO:n tuomion väliin ja perehtyä vain KKO:n ratkaisuun? #oikeus #oikeudellisetasiat #tuomio

Taas konkreettinen esimerkki: EU ei halua rauhaa. Se haluaa sotaa. Zelenskyin entinen lehdistösihteeri Julija Mendel kutsuttiin Euroopan parlamenttiin puhumaan. Hän on yksi harvoista ukrainalaisista, joka on uskaltanut sanoa sen, minkä Bryssel ja Kyiv kieltävät: sota ei pääty, jos neuvotteluja ei edes sallita. Mendel on kutsunut Zelenskyiä diktaattoriksi ja suurimmaksi esteeksi rauhalle. Häntä ei päästetty sisään. Rauhanneuvotteluja kannattava ei saa edes esittää kantaansa EU:n parlamentissa. Se ei ole vahinko. Se on linja. Samaan aikaan EU pumpaa aseita ja miljardeja Ukrainaan, puhuu “oikeudenmukaisesta rauhasta” ja asettaa ehtoja, jotka tekevät rauhasta mahdottoman. Ne, jotka kyseenalaistavat teatterin, suljetaan ulos. Ne, jotka rahoittavat sotaa, saavat mikrofonin. Historia ei ole antelias niille, jotka estävät rauhan ja kutsuvat sitä periaatteellisuudeksi. EU ja sen sotapolitiikkaa myötäilevät tahot ovat valinneet väärän puolen. Suomessa pahimpia sotakiihkoilijoita ovat kokoomus ja persut, koska he toimillaan tukevat sodan jatkumista. #rauha #sota #EU

Meno alkaa olemaan jo absurdia. Lääkärit hakevat töihin Hesburgerille samalla kun massakoulutamme ihmisiä aloille, jotka tekoäly korvaa ensimmäisenä. Samaan aikaan omia vanhuksia ei enää haluta hoitaa itse, vaan heidät sysätään laitoksiin, joissa hoitajat eivät osaa edes alkeissuomea. Mitä se tarkoittaa vanhukselle, joka kaipaisi edes pientä ihmiskontaktia elämänsä ehtoopuolella? 4/6 #työmarkkinat #tekoäly #vanhustenhoito

Hieman ihmetytti Hesarin "vakituisen esseistin" ja Ylen vakituisen tv-asiantuntijan pasifistis-defaitistisen HS-jutun faktapohja. Esim. tämä: "jo talvisodan ensimmäisinä päivinä ilmeni, että hävittäjäkoneille olisi tarvetta. - - Suomeen hankittiin häthätää Britanniasta kalliita hävittäjiä, mutta ne eivät ehtineet sotaan." Ettei Suomella muka ollut talvisodassa hävittäjiä? No olihan niitä, vaikka ei tarpeeksi. Opetus nykypäivään voisikin olla, että aseita pitää olla riittävästi, eikä se että ne ovat turhia koska turpiin tulee kuitenkin. Pasifismi sinänsä on ok ideologia, mutta kannattaa muistaa George Orwellin havainto Espanjan sisällissodasta: pasifistit ovat viime kädessä fasismin asialla. Jos rautaa on oikein paljon, voi jopa käydä niin että vihollinenkin ymmärtää rauhan merkityksen. KVG #pelote https://t.co/g4Q6KOO4NU #pasifismi #sota #historianopetus

Antti aloitti ja lopetti eduskunnan pätkätyönsä räväkästi. Harvoin on heti ensimmäisenä päivänä päättänyt varmistaa ettei mene jatkoon seuraavalle kaudelle. Eiköhän sdp:ssa ole opittu, ettei tällaisia ehtoopuolelle kääntyviä Tuomioja 2.0 änkyröitä kannata pitää porukassa. https://t.co/h8D4j6JkZm #politiikka #SDP #Suomi