Search

Katariina Souri wrote that the price of food had risen by 25.1 percent since August 2021, while the rise in other consumer prices was around 18.1 percent according to her. She referred to a news article from Helsingin Sanomat and an estimate from researchers at the Natural Resources Institute Finland, which indicated that the necessity of food reduced the pressure on stores to lower prices. Souri noted that HS had not addressed the concentration of trade as a reason. According to Souri, the combined market share of the S-group and Kesko in the retail grocery sector was 82.5 percent, with the S-group controlling nearly half of the grocery market. She wrote that Finnish trade was the most concentrated in Europe and that the S and K groups were among the ten most profitable trading entities in the world. According to her, the combined operating profit of the S-group and SOK Corporation had grown from 280 million euros in 2021 to 495 million euros in 2025. In the first half of the current year, the profit had improved by 20 percent compared to the previous year. Souri claimed that the price received by primary producers and the profit development of the S-group had not progressed in the same proportion. According to her, a farmer or rancher was left with approximately 4–12 cents from a normal food euro, depending on the product, while most of the share went to the trade and the tax authorities. She considered the agricultural subsidies to effectively flow significantly into the profits and growth of the S-group and criticized the influence of the chains on zoning and legislation. Souri assessed that the duopoly in trade weakened the position of small businesses and free competition and restricted innovations and consumer choices. She wrote that politicians had failed to intervene in the situation. Additionally, she reported that Pellervo Economic Research had predicted at the end of September that food prices would rise in the following year as well. #ruoka #hintanousu #kauppa (translated)

Krista Paika, due to a unique case, has become the only known person to survive an unsuccessful execution with the lethal pentobarbital; she is currently conscious, speaking, and receiving medical assistance, while her lawyers demand additional information regarding the injection failures. #KristaPaika #nāvesods #izdzīvošana (translated)

The Day Bureaucrat estimates that the Russian front seems to be collapsing in several places simultaneously. According to him, this indicated that there were not enough replacement troops and that there were no reserves left for a breakthrough. He predicted that Russia would likely face difficult times. #Venäjä #sota #kriisi (translated)

The author reported that David Robinson, the head of OpenAI's security team, resigned the day before due to security risks. On the same day, the White House established what he referred to as the Super Intelligence Force to investigate the security threats of artificial intelligence. The author noted that AI risks had previously been considered hysterical science fiction, but many now seemed to take them seriously. #AI #turvallisuus #teknologia #FI #US (translated)

Miten kaiken tämän jälkeen joku voi vielä väittää, ettei maahanmuutto horjuta pohjoismaisen demokratian perustaa? "Borlängen alueen ulkomaalaistaustaisille asukkaille on väitetysti maksettu rahaa, jos he äänestivät vasemmistopuolueen ehdokasta Mohamed Abdukardir Alia valtiopäivävaaleissa." "Väite Tukholmasta: paikalliset klaanit ja moskeijat ohjasivat äänestäjiä" "Siellä yli sadan eritrealaisen naisen kerrotaan saapuneen samanaikaisesti äänestämään kahden eritrealaisen papin saattamina." "Heistä vain harva osasi ruotsia, tai tiesi, miten äänestyspaikalla kuuluu toimia. Äänestäjät toistivat vaalivirkailijoille kahta sanaa: ”numero kahdeksan”, mikä oli Ilyas Hassanin numero." https://t.co/5sIQ1Iy84n #maahanmuutto #demokratia #vaalit

Vaivaako Suomea työttömyys vai työvoimapula? Puolueiden maahanmuuttopuheista sitä on vaikea päätellä. ”Meidän pitäisi ottaa selkeäksi tavoitteeksi nettomaahanmuuton nosto vähintään 40 000:een vuosittain”, linjasi gallupeja johtava Antti Lindtmanin SDP keväällä 2024. Suomen nettomaahanmuutto on pidettävä 40 000 vuotuisessa tulijassa, toisti RKP:n Anders Adlercreutz samana syksynä. Myös Antti Kaikkosen keskusta ehdotti vaihtoehtobudjetissaan viime vuodelle, että nettomaahanmuutto tulisi nostaa 40 000 tulijaan. Panoksia korotti Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), joka asetti tavoitteekseen vähintään 45 000 nettomaahanmuuttajaa vuosittain. Vihreät tuki tavoitetta. Eduskuntaryhmänsä varapuheenjohtaja Pia Kauma pyöritteli, että kokoomuksenkin tavoitteen tulisi pyöriä ”lähellä EK:n ehdottamia lukuja”. Kristillisten ja vasemmistoliiton tavoitteista ei olla kuultu, mutta jälkimmäinen on usein hehkuttanut maahanmuuton kasvua ja tahtonut peruuttaa tehtyjä tiukennuksia. Puolueiden aikeet lisätä maahanmuuttoa ovat kestämättömiä. Talouskasvusta ja verrattain korkeasta työllisyydestä huolimatta Suomessa on yli 300 000 työtöntä, joista ulkomaalaisia 50 000. Hoettu ’’työvoimapula’’, jolla ulkomaisen työvoiman lisäämistä on lobattu, näyttäytyy nyt työpaikkapulana. Usein työvoimapula on koodikieltä halpatyövoimapulalle. Sen tyydyttämiseen tavoitteet hurjasta määrästä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta tähtäävät. Esimerkiksi 40 000:n nettomaahanmuutto (maahanmuuton ja maastamuuton erotus) tarkoittaisi, että Suomeen saapuisi 60 000 maahanmuuttajaa joka vuosi. Se olisi kaksin-kolminkertaisesti enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Enemmän ja nopeammin kuin koskaan Suomen historiassa. Joka vuosi. Ulkomaalaisväestö kasvaisi vuosikymmenessä yli 500 000:lla. Näin mittava maahanmuutto väistämättä syrjäyttäisi suomalaista työtä, polkisi palkkoja, lisäisi hyväksikäyttöä, heikentäisi kotoutumista, johtaisi sosiaalisiin ongelmiin ja lisärasittaisi velkaista valtiontaloutta. Siksi muista poiketen perussuomalaisten tavoite on rajoittaa maahanmuuttoa ja tiukentaa sen ehtoja jatkossakin. Suomeen tulon on perustuttava työlle, omillaan toimeen tulemiselle ja maassa maan tavalla elämiselle – suomalaisen yhteiskunnan kantokyvyn ehdoilla. Joakim Vigelius Tamperelainen kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja (ps). Tamperelainen 23.9.2026. #maahanmuutto #työttömyys #työvoimapula

Henkilö tuomittiin maaliskuussa 2 v ja 10 kk ehdotonta. Koska olemme Suomessa, henkilö tekee uusia rikoksia tietenkin jo samana syksynä. Henkilö myy piriä, ja tabletteja, ja kulkee aseistautuneena. Hän rikastaa jo olemassaolollaan paikallista lähiötä. #rikollisuus #Suomi #laki

"Vähättelemättä yhtään yliedustuksen vakavuutta", kirjoittaa Anders Adlercreutz @adleande. Ja vähättelee tietysti jo samassa viestissä. Tämä on managerin temppu. Faktaa ei voi kokonaan kiistää, koska älykkäämmän yleisön silmissä se olisi hävitty peli. Vakavuus myönnetään sivulauseessa, ja sillä ostetaan oikeus siirtää keskustelu sivuraiteelle: onko luvut laskettu kymmeneltä vuodelta vai vuotta kohden, osasiko joku lukea kuvan. Näyttää naiiviiseen silmään ”tunnolliselta” mutta kyse on hallinnasta. Kysymys on myös täysin yhdentekevä. Kun kaikkien ryhmien luvut on laskettu samalta ajanjaksolta, ero pysyy samana. Länsi-Aasiasta tulevia nuoria miehiä epäillään seksuaalirikoksista noin seitsemän kertaa useammin kuin suomalaistaustaisia, laskettiinpa vuodelta tai kymmeneltä. Ministeri ei siis korjannut mitään. Hän loi vaikutelman, että luvuissa on jotain vikaa. Niissä ei ole. Kun keskustelu jumitetaan laskutapaan, varsinaiset kysymykset siirtyvät "myöhemmäksi", jota ei koskaan tule. Keitä otetaan maahan ja miksi? Kuinka paljon? Kuinka nopeasti rikoksentekijä palautetaan? Kenen turvallisuus menee suomalaisten edelle? Kun samassa viestiketjussa ministeriltä kysytään suoraan, miksi tällaista maahanmuuttoa ylipäätään halutaan, vastaus on tuttua managerin kieltä: perustuslaki, kv-sopimukset ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys. "Ei voi sulkea maan perusteella pois." Kukaan ei päätä mitään. Säännöt päättävät, ja ministeri vain toteuttaa. Lait säätää kuitenkin eduskunta. Sopimuksia voi tulkita, neuvotella uudelleen ja irtisanoa. Päättäjä, joka piiloutuu normien taakse, ei ole neutraali - hän on päättäjä, joka on jo tehnyt arvovalintansa ja pyrkii nyt vain pakenemaan vastuutaan siitä. Sama Suomea päättäväisesti Ruotsin tielle ajava mies sanoi juuri vähän aikaa sitten (RKP:n puoluekokouksessa 2025), ettei Suomen ongelma ole liian suuri maahanmuutto vaan liian monet rasistit. Siinäpä managerin koko kaava. Kun kansa puhuu huolestuneella äänellä, se leimataan rasistiksi. Kun se tuo silmien eteen tilastot, luodaan samanaikaisesti näennäinen myönnytys ja epäilys. Kun se kysyy miksi, vastaus on aina sama: säännöt eivät salli kysymystä. Faktat myönnetään, jotta mitään ei tarvitse tehdä. #maahanmuutto #turvallisuus #vastaus

Arhimedes istui tablettinsa ääressä, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luonnolliselta? Ei oikein. Ja kuitenki juuri sinne voimme päätyä, jos “päivitämme” mennyttä aikaa tarpeeksi. Melkein jokahisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden nykyaikaistettuja painoksia, ja samalla keskustellaan oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstin sovittamisesta nykyajan lukijalle. Yksi antiikkikauppias sanoi miulle kerran, jotta “ajan patina antaa arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halvasta kopiosta. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, tulen Humanitas-kustantamon vuoden 1992 painoksen esipuheeseen ja luen, jotta “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävely 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijah teemme tuon kävelyn nykyajan lasit silmillä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — siis ilman vaaraa, ettemme ymmärtäisi sen ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös sen ajan sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä voisimme tehdä myös sen ajan mainoksille rebrandingin, jotta neuronimme eivät joutuisi liikaa töihin, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, jotta Syrakusan Arhimedeen tappoi roomalainen sotilas hänen tehdessään matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus pysyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen toisella tavalla. He voivat jopa rakentaa piirroksen verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja panisi nykyajan selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuus- ja filologiaosastojen ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # ja emoji’loilla, pidättekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Karjala #Karelian #Suomi #Finland #Kirjallisuus #Historia

Arkhimedes oli tabletillaan, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luontevalta? Ei oikein. Ja silti juuri tähän voidaan päätyä, jos menneisyyttä “päivitetään” tarpeeksi pitkälle. Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Arkhimedes oli tabletillaan, kun roomalainen sotilas tappoi hänet. Kuulostaako luontevalta? Ei oikein. Ja silti juuri tähän voidaan päätyä, jos menneisyyttä “päivitetään” tarpeeksi pitkälle. Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Lähes jokaisessa kulttuurissa on vanhempien kirjailijoiden modernisoituja painoksia, ja niiden ympärillä käydään keskustelua oikeinkirjoituksesta, sanastosta, toimituksellisista huomautuksista ja tekstien mukauttamisesta nykyajan lukijalle. Eräs antiikkikauppias sanoi minulle kerran, että “ajan patina tuo arvoa” ja voi olla juuri se, mikä erottaa alkuperäisen halpajäljennöksestä. Avaan Constantin Noican “Sunnuntaiesseet”, pääsen Humanitasin vuoden 1992 painoksen kustantajan esipuheeseen ja huomaan, että “oikeinkirjoitus on päivitetty”. Noican lukeminen olisi voinut olla kävelyretki 1930- ja 1940-luvuille. Sen sijaan teemme tuon matkan nykyaikaiset silmälasit päässä, mukavasti Uberissa istuen, ilman pelkoa eksymisestä — eli siitä, ettemme ymmärtäisi ajan sanoja, jotka olisi voitu yksinkertaisesti “kääntää” alaviitteissä. Entä jos ottaisimme myös aikakauden sanomalehdet ja “päivittäisimme” ne? Ja ehkä meidän pitäisi myös rebrändätä ajan mainokset, jotta neuronimme eivät joutuisi työskentelemään liikaa, aivan kuin olisimme escape roomissa. Miksi pysähtyä siihen? Voisimme päivittää myös historian oppikirjat ja kirjoittaa, että Syrakusan Arkhimedeen tappoi roomalainen sotilas tämän tehdessä matematiikkaa tabletillaan. Perusajatus säilyy samana, eikö niin? Vain aikakausi katoaa. Ja vielä yksi asia: miksi matemaatikot eivät “päivitä” Pythagorasta? He voivat muuttaa merkintätapaa. He voivat selittää todistuksen eri tavalla. He voivat jopa rakentaa kuvion verkossa animaation avulla niin, että se syntyy oppilaiden silmien edessä. Mutta Pythagoraan lause pysyy Pythagoraan lauseena. Kun siis luemme vanhempaa kirjailijaa, miksi emme säilyttäisi myös hänen aikansa kieltä — ja laittaisi nykyaikaisia selityksiä huomautuksiin? Ja vielä yksi viimeinen kysymys Humanitasille ja yliopistojen kirjallisuuden ja filologian ihmisille: jos tämän päivän koululaiset “päivittävät” teidät muutaman vuosikymmenen päästä # -merkeillä ja emojeilla, pitäisittekö siitä? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #Sunnuntaiesseet #Arkhimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #PäivitettyOikeinkirjoitus #KielenHistoria #20260920_1926 #Suomi #Finnish #Kirjallisuus #Historia

Uniper -saagassa mikään ei mennyt odotusten mukaisesti. Putinin hyökkäyssota sinetöi epäonnistumisen. Ostotarjous tehtiin vuonna 2017 ja Uniper myytiin syksyllä 2022. Huomionarvoista on kuitenkin se, että tunnistetusti vihamielistä ostokohdetta ei otettu päättäväisesti haltuun, vaikka prosessi venyi ja hankaluudet kasaantuivat. Fortumilla oli vuonna 2020 mahdollista tehdä julkinen ostotarjous ja ostaa Uniper pois pörssistä. Kaikki viranomaisluvat sen läpiviemiseksi oli saatu, eikä mikään estänyt suunnitelman toteutumista. Sen sijaan päätettiin luvata Uniperille, että näin nimenomaisesti ei tehdä - kohteelle, joka oli alun perin, jatkuvasti ja julkisesti uhmakas omistajalleen. Ostamalla Uniperin kokonaan itselleen Fortumin strategiset yritys- ja tasejärjestelyt olisivat olleet mahdollisia Uniperilaisten vastustuksista huolimatta. Uniperin omistamat ruotsalaiset vesi- ja ydinvoimala -osakkuudet – joiden yksistään arvioitiin olevan 6 miljardin arvoiset – olisi voinut siirtää Fortumille ja laittaa Uniperin muu toiminta myyntikuntoon alkuperäisen strategian mukaisesti. Tämä olisi ollut loogista silloin 2020, kun tämä tuli mahdolliseksi. Siis ennen asioiden perkelöitymistä energiahintojen nousun ja Putinin hyökkäyssodan myötä. Mutta ainakin ennen 4.1.2022 julkaistua lisärahoituspakettia ja viimeistään sodan sytyttyä. Näin tekemällä Fortum olisi ”kotiuttanut” varsinaiset ostokohteensa Uniperkaupasta ja jäljelle jäänyt, fossiilista polttava Uniper olisi voitu laittaa myyntiin. Myös neuvotteluasema olisi tietenkin ollut erilainen kesällä 2022 kun kriisi syveni. Myöskään tiedonkulku ei oikein toiminut Fortumin ja valtion välillä. Yrityskaupat ovat Fortumin hallituksen omassa päätäntävallassa, eikä valtiolla ollut edustusta hallituksessa. Fortumin Uniperin ostotarjousaikeet vuodettiin jonkun toimesta julkisuuteen (Bloomberg) samana päivänä, kun oli tarkoitus kertoa omistusohjaukselle ostotarjoussuunnitelmista. Kun Fortum vuonna 2022 tammikuun 4. päivä, julkisti 4 + 4 mrd rahoitusjärjestelyn tuli se ilmeisesti yllätyksenä omistusohjaukselle. Lisäksi järjestely sitoi Fortumin Uniperin kohtaloon – jos jälkimmäinen menisi konkurssiin, myös Fortum menisi konkurssiin. Paljon oli siis pelissä, kun kuvio kriisiytyi kesällä 2022. Fortum saatiin kuin ihmeen kaupalla pelastettua konkurssilta, 4 + 4 mrd takaus ja laina saatiin takaisin, ja vieläpä 0,5 miljoonaa Uniperin osakkeista. Siinä kohtaa se ei ollut oikein minkään arvoinen koska Saksan valtio joutui rahoittamaan Uniperia 20 miljardilla ettei se menisi konkurssiin. Kuten alusta alkaen on ollut tiedossa, poliitikoiden osuus tässä saagassa on käytännössä nolla. Kauppoja hierottiin ja kriisiltä vältyttiin asiantuntija-armeijalla. Päätös olla ottamatta Uniperi haltuun oli Fortumin. #Uniper #Fortum #energia

La docuserie La verità nascosta, disponibile su HBO Max dal 18 settembre, esplora la complessa vita e il femminicidio di Saman Abbas, evidenziando una responsabilità collettiva nella sua tragica storia attraverso testimonianze e materiali documentari. #Femminicidi #SamanAbbas #DirittiUmani

Hän oli siis vuonna 2023 lähtenyt parantumattomasti sairaana Yhdysvalloista Suomeen ilmaisen hoidon toivossa. Saanut sitten vuonna 2024 kielteisen turvapaikkapäätöksen. Löytänyt vuonna 2025 vaimon Pride-piireistä, miksi? Vastustanut samana vuonna viranomaisia väkivaltaisesti kun maasta poistaminen oli muuttunut ihan konkreettiseksi poistamiseksi. Nyt sitten itkee lehdissä kun päätös pysyy voimassa ihan lainvoimaisesti. Näyttää myös siltä, että vaimo ei jostain syystä haluakaan muuttaa miehensä mukana Yhdysvaltoihin. Tällaisen henkilön sairaalahoito maksaa muuten helposti satoja tuhansia euroja vuodessa. Hamasin sanomat toki taas Suomea hyväksikäyttävän ulkomaalaisen puolella. https://t.co/TR1tc3YIIC #turvapaikka #terveydenhuolto #maahanmuutto

Kun imaami korjaa perustuslain Vestman, Vantaa ja se, mistä Turun jälkeen ei saanut puhua. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman @HVestman kirjoitti sunnuntaina sen, minkä Turun tapaus oli jo nostanut pöydälle: islamismi ja šaria ovat ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Islamilaisessa oikeudessa lainsäädäntövalta kuuluu Allahille. Maallinen säätäjä ei voi säätää ilmoituksen vastaista lakia. Kilpailevaa normijärjestelmää ei pidä hyväksyä. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Vantaan imaami Sharmarke Said Aw-Musse @SaidAwmusse vastasi samana päivänä. Hänen mukaansa Vestman toimi vastuuttomasti. Ajoitus oli väärä, koska Turun jälkeen ilmapiiri on jännittynyt. Vestmanilla ei ole asiantuntemusta islamilaisesta teologiasta. Muslimi voi elää maallisen lain alla; Abessinian kristitty hallitsija kelpasi jo profeetan seuraajille. Kukaan ei vaadi Suomeen erillistä oikeutta. Islam on yksi Suomen uskonnoista. Perustuslakia ei puolusteta tekemällä uskonnosta uhkakuvaa. Tämä ei ole teologinen kiista. Tämä on juuri sellainen sopimus, jota ei koskaan allekirjoiteta paperille - mutta jota vaaditaan nyt ääneen. Kolme asiaa sekoitetaan taas. Islam on uskonto. Muslimit ovat ihmisiä. Poliittinen islam on oppi, jonka mukaan uskonto on myös yhteiskuntajärjestys. Vestman puhui kolmannesta ja šarian julkisesta vaatimuksesta. Imaami vastasi ensimmäisen ja toisen nimissä. Se on vanha liike. Kun ideologia nimetään, vastaus on aina sama: te loukkaatte uskovaisia. Todistustaakka kääntyy. Tekstiä ei saa lukea ääneen, eikä lakimiestä saa siteerata, ellei puhuja ole islamilainen oikeusoppinut (fakihi). Abessinia on kaunis kertomus. Se ei kuitenkaan vastaa Vestmanin väitteeseen. Kysymys ei ole siitä, voiko muslimi maksaa veronsa ja noudattaa tieliikennelakia. Kysymys on siitä, saako Suomessa olla rinnakkainen laki avioliitolle, perinnölle, todistelulle ja rangaistukselle - vai riittääkö, ettei sitä vaadita eduskunnalta, kunhan sitä harjoitetaan vapaasti yhteisön sisällä. Britanniassa šaria-neuvostot hoitavat eroja rinnakkain englantilaisen tapaoikeuden kanssa. Suomessa Suomen Islamilaisella Neuvostolla (SINE) oli oma lainopillinen lautakuntansa. "Kukaan ei vaadi" on totta eduskunnassa. Se ei ole koko totuus arjessa. Ajoituksen arvostelu paljastaa enemmän kuin puhujan motiivi. Imaami kysyy, miksi Vestman puhuu juuri nyt? Vastaus on Turku. Elina Hiltunen @elina__hiltunen luki kanoniset tekstit. Ryhmä laski äänten hinnan. Seida Sohrabi @SeidaSohrabi ilmoitti samana sunnuntaina, että kokoomuksessa saa puhua. Vestman nimesi opin. Imaami nimesi vastuuttomuuden. Järjestys on selvä. Ensin rangaistaan valtuutettua. Sitten ojennetaan valiokunnan puheenjohtajaa. Kolmas askel on se, ettei seuraava kansanedustaja enää avaa suutaan. Onko Suomessa islamismin uhka? Kalifaattia ei ole. Tataarien seurakunta ei ole uhka. Somaliäiti ei ole Khomeini. Tämä pitää toistaa, koska muuten keskustelu kuolee leimaan. Uhka, joka on todellinen, on pehmeämpi ja siksi hitaampi nähdä. Se on institutionaalista soluttautumista (entryismiä): edustajuuden kaappausta, ulkomaisia kattojärjestöjä, poikkeuksia joista tulee sääntöjä, leimoja jotka sulkevat suita, ja äänestäjäkuria paikallisvaaleissa. Ruotsi mittasi sen Novusilla. Ranska nimesi sen raporteissaan. EPP kirjasi sen Wienissä. Suomi on myöhässä, mutta ei immuuni. Imaamin teksti ei ole pommi. Se on portinvartijan puhe. Hän esiintyy uskonnon opettajana ja samalla sen määrittelijänä, kuka ylipäätään saa tulkita perustuslakia uskonnon kohdalla. Vestman ei tarvitse islamilaista opetuslupaa (ijaza) puhuakseen siitä, kumpi laki on ylin Suomessa. Siihen riittää perustuslakivaliokunnan nuija sekä perustuslain 1 ja 2 §. Uskonnonvapaus on turvattu. Se ei tee šariasta rinnakkaisjärjestystä. Yhdenvertaisuus on turvattu. Se ei velvoita vaikenemaan opista. Siksi tämä teksti kuuluu tähän jatkumoon. Ensimmäinen katsaus kysyi, kuka määrittelee yhteistyön Turussa. Tämä teksti kysyy, kuka määrittelee, saako perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja nimetä islamismin. Jos vastaus on imaami, sopimus on jo tehty. Paperia ei tarvita. Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt @ER_Korhola suuresti arvostamani ex-MEP, eurooppalainen kristillisdemokraatti, joka on tehnyt uskonnonvapaus- ja ihmisoikeustyötä parlamentissa ja nähnyt Pakistanin, Iranin ja Afrikan poliittisen islamin seuraukset käännynnäisille ja vähemmistöille, saattoi löytää aiemmasta kirjoituksestani sen kaikkein oleellisimman: "Kuka tätä ajaa - taustavoimat ilman yhtä salaliittoa Kysymys taustavoimista on oikea. Väärä vastaus on yksi keskus, joka ohjaa Turun valtuustoa. Oikea vastaus on kerrostuma: ideologiset viejät, ulkovallat, raha, ja suomalaiset instituutiot, jotka antavat näille tilaa." #perustuslaki #islamismi #uskonto

1) Ovatko kaikki kulttuurit ja kaikki uskonnot samanarvoisia? 2) Onko kulttuureita ja uskontoja, joiden yleistyminen Suomessa on epätoivottavaa? Lähde: IS https://t.co/xhHYzgElAM #kulttuuri #uskonto #Suomi