Search

Henri Vanhanen wrote that the agreement announced by Donald Trump with Vladimir Putin to bring millions of tons of Russian diesel to the global market would be very bad news for Ukraine. According to Vanhanen, the arrangement would give Russia new opportunities to earn from energy exports, even though its war of aggression in Ukraine would continue. Vanhanen assessed that the agreement could help Russia mitigate the economic impacts of the strikes on Ukraine's oil refineries. He wrote that the strikes had caused problems and fuel shortages for Russia. In his view, facilitating Russia's energy exports would also reduce the pressure on Putin to negotiate an end to the war. Vanhanen considered it possible that the promised deliveries might not materialize, as he claimed Russia's refining capacity had suffered from the strikes. Vanhanen speculated that Trump was aiming for lower fuel prices in the United States before the midterm elections, but questioned the agreement's impact on prices. He also found the political message of the agreement concerning: in his view, the Kremlin could present it as evidence that Russia is not isolated and that the U.S. president is willing to do business with it. According to Vanhanen, the agreement could place Ukraine's strikes on Russia's oil industry in conflict with Washington's fuel price objectives. He urged Europe to prepare for greater responsibility in supporting Ukraine and pressuring Russia, and maintained that Russia's war economy should not be helped to recover. https://t.co/gpRe9acHoW #Ukraina #Venäjä #Trump (translated)

The author stated that they serve as the chair of the parliamentary working group against antisemitism and expressed sadness about the increase of antisemitism in Finland and other parts of Europe. According to them, racist antisemitism had also somewhat transformed into something more socially acceptable, which they found concerning. #antisemitismi #rasismi #Eurooppa #FI #EU (translated)

Sanna Haikala-Reyes wrote that Iran was attempting to infiltrate Iranian opposition groups, and that this had also happened in Finland. She reported receiving an English-language death threat that included a link in Persian, and speculated that the Security Police was monitoring the situation. According to Haikala-Reyes, a video recorded at a gathering of opposition activists held in Oodi, Helsinki, was sent to Iran's intelligence service. She wrote that a family member of a person who participated in the gathering while residing in Iran had been interrogated because of the video and that this person was now being threatened. Haikala-Reyes claimed that the events indicated that representatives of the IRGC (Islamic Revolutionary Guard Corps) had infiltrated the ranks of freedom activists in Finland. #Iran #Suomi #vapausaktivistit (translated)

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

Äärimmäisen huolestuttavaa, että osaamistaso on vain jatkanut laskuaan. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen ja lukutaidon heikentyminen selittävät osan, mutta vain osan. Uudet Pisa-tulokset julki: Suomi jatkaa kylmää syöksyä – ”Se aika on mennyt ohi” https://t.co/fqawTS4WOv #Pisa #Koulutustaso #Maahanmuutto #FI

Kun Riikka Purra totesi, että “aidot työpaikat syntyvät yrityksiin”, väite herätti voimakkaan vastareaktion erityisesti vasemmistopuolueissa. Mielestäni tuo reaktio oli suorastaan koko yhteiskunnallisen keskustelumme tasoa heijastava. Sen sijaan, että olisi pohdittu väitteen taloudellista sisältöä, huomio kiinnittyi siihen, loukkaantuiko joku sen sanamuodosta. On selvää, että julkisen sektorin työntekijät tekevät korvaamattoman tärkeää työtä. Ilman opettajia, sairaanhoitajia, poliiseja, pelastajia ja monia muita ammattilaisia yhteiskunta ei toimisi. Kukaan järkevä ihminen ei kiistä tätä. Työn merkitys yhteiskunnalle ei kuitenkaan ole sama asia kuin se, mistä talouden tulot syntyvät. Yritykset luovat tuotteita ja palveluita, joita ihmiset ja muut yritykset ostavat. Niiden toiminta synnyttää liikevaihtoa, voittoa ja verotuloja. Kun yritykset kasvavat, ne palkkaavat lisää työntekijöitä. Samalla niiden maksamat verot rahoittavat julkisia palveluja ja mahdollistavat myös sen elintärkeän julkisen sektorin työpaikkojen ylläpitämisen. Julkinen sektori ei rahoita toimintaansa myymällä tuotteita markkinoille samalla tavalla kuin yritykset, vaan julkisen sektorin toimintaa rahoitetaan pitkälti verovaroilla. Siksi vahva yksityinen sektori on edellytys sille, että hyvinvointivaltio voidaan rahoittaa kestävällä tavalla. Tämä ei vähennä julkisen sektorin työn arvoa, vaan kuvaa yksinkertaisesti talouden toimintalogiikkaa. Tähän on turha sekoittaa tunnepitoista näennäispöyristymistä. Siksi on huolestuttavaa, että näin perustavanlaatuisesta seikasta syntyi niin voimakas älämölö. Kyse on talouden perusmekanismista. Talouskeskustelun pitäisi rakentua yhteisesti tunnustetuille perusasioille. Voidaan olla eri mieltä verotuksen tasosta, julkisen sektorin koosta tai valtion roolista, mutta jos edes sitä ei tunnusteta, että yritykset ovat markkinataloudessa keskeinen uusien työpaikkojen ja verotulojen lähde, keskustelun taso auttamatta kärsii. Yritysten merkityksen tunnustaminen on lähtökohta, jonka varaan koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus rakentuu. Jos vasemmisto on huolissaan yrittäjävihamielisestä imagosta, niin tällaisilla heitoilla ongelma tuskin ainakaan paranee. #työllisyys #talous #yrittäjyys

Meillä ministereitä myöden ostettiin tämä vaikuttaminen. Helppo operaatio ja koko valtioneuvosto lähti laukalle. Todella huolestuttavaa. #vaikuttaminen #poliitika #huolestuttavaa #Thetweetdoesnotmentionanyspecificcountries.Therefore #therearenocountrycodestoreturn.

Mua suunnattomasti huvittaa nämä ”tutkimukset”, joiden mukaan Yle on Suomen luotetuin uutismedia. Ja että ylivoimainen enemmistö luottaa Ylen uutisannin olevan faktoihin pohjautuvaa. Että ihan oikeita uutisia kerrotaan, eikä mitään keksittyjä juttuja kuten Venäjällä ja Pohjois-Koreassa. Tottakai se on! MIKÄ MUU SE VOISI OLLA?! Seiska? Al-Jazeera? Tuskin tavan tallaaja edes osaisi vastata että ”Sanoma-konsernin media” tai ”Alma Median lehdet ja digitaaliset palvelut”. Hitto soikoon Yleisradion LAISSA MÄÄRITELTY TEHTÄVÄ on tuottaa puolueetonta, kattavaa ja tasapuolista uutis-, ajankohtais- ja muuta sisältöä Suomen kansalle, tai sanotaan nyt että Suomen väestölle, Suomessa asuville, kun tuo kansan käsite on niin problemaattinen. Se tuottaa sitä noin puolen miljardin jättibudjetilla, turvatusti verovaroin. Olisi se nyt aivan äärimmäisen huolestuttavaa, jos kansalaiset EIVÄT nimeäisi Yleä luotettavimmaksi. Silloin yhteiskunta olisi jo romahduksen partaalla. Joten pliis, älä vetoa tuollaisiin ”tutkimuksiin”. Teet itsestäsi typeryksen. (Plus kansa äänestää demareita. Se kertoo todellakin siitä, että Yleen luotetaan 😊) #Uutiset #Luotettavuus #Media

Huomaatteko, kun viranomaisilta ja turvallisuudesta vastaavilta vaaditaan jatkuvasti enemmän vastuuta, mutta samalla heidän toimintaansa kyseenalaistetaan heti, kun he puuttuvat tilanteisiin. Viime kesänä tapahtui surullisia tapauksia, missä ulkomaalaistaustainen ihminen hukkui. Uimataitoa yritettiin kehittää ja valvontaa lisätä. Nyt uimavalvonta tekee työtään ja heti heilahtaa rasistikortti. Ajatelkaa, kuinka sairaaksi tämä on mennyt! Ei uimavalvojan tehtävä ole arvioida vanhemman aikomuksia, vaan ehkäistä onnettomuuksia. Jos ohje sanoo, että pienen ja uimataidottoman lapsen tulee olla kädenmitan päässä vedessä, silloin ohje on sama kaikille. Turvallisuussääntöjen tarkoitus ei ole odottaa ensimmäistä tragediaa, vaan estää se. Huolestuttavaa on se, kuinka nopeasti nykyään siirrytään turvallisuuskeskustelusta syrjintäsyytöksiin. Jokainen huomautus EI ole rasismia. Jokainen puuttuminen ei ole etnistä profilointia. Jos syntyy pelko siitä, että sääntöjen valvominen johtaa aina syytöksiin, lopputuloksena on viranomaisia, jotka eivät enää uskalla tehdä työtään. Säännöt ovat olemassa kaikkia varten, ei niiden tarkoitus ei ole loukata ketään, vaan pitää ihmiset hengissä. 👇 #turvallisuus #rasismi #uimataito

On todella huolestuttavaa, että meillä on kansanedustajia, jotka tykkäävät kommenteista, joissa puolisonsa ja lapsensa hukkumisonnettomuudessa menettänyttä ihmistä kutsutaan sarjahukuttajaksi. Empatiaa tulee palauttaa politiikkaan. https://t.co/A8soF4EP5j #empatía #politikka #inhimillisyys