Search

The author estimates that the double disaster was occurring first in France. He linked it to the financial crisis as well as the consequences of decades of failed mass immigration and parallel societies. Additionally, he mentioned other political risks and Russia. #Ranska #finanssikriisi #maahanmuutto #FR #RU (translated)

Pari päivää sitten Yle pohti, onko AI-riskipuhe teknologiakultin pelottelua. Tänään Anthropic varoittaa sijoittajia virallisessa listautumisasiakirjassaan eksistentiaalisesta riskistä, ja OpenAI jättää uuden mallinsa julkaisematta turvallisuussyistä. Mutta kai tämäkin on vain #AI #riskit #teknologia #FI

Moni on toivonut keskustelua sijoitusvarallisuuden avulla elämisestä, tässä tulee ajatuksia… 💸 Aihe on haastava, sillä toimimalla optimaalisesti on mahdollista vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. En itse ole asiantuntija, enkä ole jäänyt varhaiseläkkeelle, vaan elätän itseni sijoittamalla aktiivisesti ja treidaamalla. Jos en siinä onnistu, niin etsin muita töitä. Aika moni tuntuu ajattelevan yksinkertaisesti, että jos osakkeet tuottavat keskimäärin noin 10% vuodessa (mikä tekisi esimerkiksi miljoonalla eurolla satatuhatta vuodessa), niin ostamalla koko rahalla vaikka maailmanindeksiä voisi suhteellisen helposti elättää itsensä. Siinä tulee kuitenkin helposti unohtaneeksi mm. verot, inflaation ja osakkeisiin liittyvät riskit. Eli pahimmillaan tuotot voivat olla negatiivisia vaikka vuosikymmenen ajan. Se on toki poikkeuksellista, mutta riski tuntuu hyvin todelliselta kun miettii työuran päättämistä. Selvästi turvallisempi vaihtoehto on sijoittaa velkakirjoihin, mutta niissä suurin riski on yleensä inflaatio, mikä voi jättää reaalituoton nollaan tai negatiiviseksikin. Lisäksi on monta tapaa hävittää oma sijoitusvarallisuus (mm. kulukurin pettäminen, uhkapelaaminen, treidaaminen, huijaukset), eikä säästöillä eläminen siten sovellu kaikille. Valitettavasti et voi tietää varmuudella, että koskeeko tämä sinua, ennen kuin kokeilet. Ei tietenkään ole helppoa rajoittaa kuluttamista, kun tilillä lojuu miljoonia, varsinkaan kun elämä on täynnä yllätyksiä… Yleisesti puhutaan neljän prosentin nyrkkisäännöstä, jossa sijoitat 50-75% osakeindekseihin, loput velkakirjoihin ja sitten nostat 4% salkusta vuosittain (lisäksi korotat aina nostoa inflaation verran). Miljoonan pääomalla nostaisit siis 3333 euroa kuukaudessa, ennen veroja. Se voi jollekin olla riittävästi, mutta on syytä huomioida, että tämäkään strategia ei ole riskitön ja rahat voivat loppua parissa vuosikymmenessä, tai nopeamminkin jos pörssi romahtaa ja inflaatio jyllää. Valitsisinkin itse ilman muuta strategian, jossa noston suuruus riippuu salkun tuotosta. Koska pääomaan kohdistuva riski on silloin pienempi, niin suuremman osan voisi sijoittaa osakkeisiin. Jotkut ostavat korkeaa osinkotuottoa tarjoavia osakkeita ja säätävät nostoja vaihtelevien osinkojen mukaan. Ei mielestäni huono strategia, mutta todennäköisyys kasvaa, että tulee ottaneeksi liikaa riskejä. Markkinoiltahan löytyy osakkeita, joiden osinkotuotto on kymmeniäkin prosentteja, mutta selvää on, ettei se ole kestävä taso… Mielestäni ensimmäinen havainto, kun tätä kaikkea alkaa miettimään on se, että mitä pidempään viivästytät eläkkeelle jäämistä, sitä paremmin ja turvallisemmin loppuelämäsi elät. Ehkä parhautta on se, että löytää itselleen työn, jonka parissa viihtyy. Moni lopettaakin työelämän vaiheittain tai tekee harrastuksesta työn, kuten minäkin olen tehnyt. Eläkeläiseksi en ole ryhtymässä. Mitä ajatuksia tämä teissä herätti ja onko kellään kokemusta FIREttämisestä? Jos on, niin jakakaa kokemusianne... 🙏 #pekka #sijoittaminen #talous #eläke

Testamentin laatiminen tekoälyn avulla voi tuntua helpolta, mutta siihen liittyvät riskit, kuten tulkinnanvaraisuus ja mahdolliset juridiset ongelmat, voivat ilmetä vasta vuosia myöhemmin, kun testamentin tekijä ei ole enää elossa selittämässä tarkoitustaan. #testamentti #tekoäly #oikeus

Archimedes oli oma tahvelarvuti taga, kui Rooma sõdur ta tappis. Kõlab loomulikult? Mitte eriti. Ja ometi võime just sinna jõuda, kui minevikku piisavalt „uuendame“. Peaaegu igas kultuuris leidub vanemate autorite moderniseeritud väljaandeid ning arutelusid õigekirja, sõnavara, toimetajamärkuste ja tänapäeva lugejale kohandamise üle. Üks antikvaar ütles mulle kord, et „aja paatina annab väärtust“ ja võib olla see, mis eristab originaali odavast koopiast. Avan Constantin Noica „Pühapäevased esseed“, jõuan Humanitase 1992. aasta väljaande kirjastaja eessõnani ja loen, et „õigekirja on ajakohastatud“. Noica lugemine võiks olla jalutuskäik läbi 1930. ja 1940. aastate. Selle asemel liigume tollases ajas moodsate prillidega, mugavalt Uberis istudes, ilma hirmuta eksida — ehk ilma riskita, et me ei mõista tolle aja sõnu, mida oleks võinud lihtsalt joonealustes märkustes „tõlkida“. Aga mis oleks, kui võtaksime ka tolleaegsed ajalehed ja „uuendaksime“ need? Ja miks mitte teha tolleaegsetele reklaamidele rebranding, et meie neuronid ei peaks liiga palju tööd tegema, nagu oleksime escape room’is? Miks siin peatuda? Võiksime uuendada ka ajalooõpikuid ja kirjutada, et Sürakuusa Archimedes tapeti Rooma sõduri poolt ajal, mil ta oma tahvelarvutis matemaatikat tegi. Põhiidee jääb samaks, eks? Ainult ajastu kaob. Ja veel üks asi: miks matemaatikud Pythagorast ei „uuenda“? Nad võivad muuta tähistust. Nad võivad tõestust teisiti selgitada. Nad võivad isegi joonise veebis animatsioonina õpilaste silme ees üles ehitada. Aga Pythagorase teoreem jääb Pythagorase teoreemiks. Kui me siis loeme vana autorit, miks mitte säilitada ka tema ajastu keel — ja panna tänapäevased selgitused märkustesse? Ja viimane küsimus Humanitasele ning ülikoolide kirjanduse ja filoloogia inimestele: kui tänased kooliõpilased teid mõnekümne aasta pärast # ja emoji’dega „uuendavad“, kas see meeldiks teile? #Humanitas #ConstantinNoica #Noica #PühapäevasedEssees #Archimedes #Pythagoras #Hashtag #Emoji #MrStorywise #UuendatudÕigekiri #KeeleAjalugu #20260920_1926 #Eesti #Estonian #EestiMaa #Estonia #Kirjandus #Ajalugu

Tällainen tekoälyalarmismi herättää ihmisissä ahdistusta tai paniikkia. Uhkien mittasuhteita suurennetaan todellisuuteen nähden. "Kansanedustaja alkaa itkemään kesken haastattelun, koska tekoälyn uhkakuva on niin synkkä." Kansanedustajilla ja medialla pitäisi olla jonkinlainen järki ja vastuu käsitellä asioita kokonaisuutena, jossa riskien lisäksi kerrotaan myös mahdollisuuksista. Tekoälyn suhteen riskit ovat pienet. Niistä voi ja pitääkin puhua. Mahdollisuudet taas ovat lähes rajattomat. Yleinen keskustelu etenkin tällä viikolla on kääntynyt lähes pelkästään riskeihin. Mediasta informaationsa saava ihminen (eli valtaosa ihmisistä) menettää kuvan todellisuudesta, jos mediassa kerrotaan vain toinen puoli asiasta. Ja vielä tavalla, joka näyttää siltä, että sen on tarkoitus herättää pelkoa. Jos tekoälystä halutaan maalata oikea kokonaiskuva, myös seuraavista positiivisista teemoista pitäisi tulla jatkuvasti juttuja negatiivisten rinnalle: Tekoäly voi auttaa parantamaan syöpiä ja harvinaissairauksia, ehkäisemään pandemioita, pidentämään terveitä elinvuosia, kehittämään puhdasta ja halpaa energiaa, mullistamaan akku- ja materiaaliteknologian, turvaamaan ruoan ja puhtaan veden saatavuutta, hillitsemään ilmastonmuutosta, suojelemaan luontoa, tuomaan yksilöllisen koulutuksen ja terveydenhuollon kaikkien ulottuville, poistamaan kielimuureja, parantamaan esteettömyyttä, vähentämään liikennekuolemia, automatisoimaan vaarallisia ja raskaita töitä, nopeuttamaan tieteellisiä läpimurtoja sekä lisäämään vaurautta ja aikaa läheisille. Kuten voi huomata, listassa on paljon asioita, joista vihreiden kansanedustaja tai Helsingin Sanomat voisivat varmasti mielellään kertoa seuraajilleen. #tekoäly #analyysi #mahdollisuudet

Ihmettelin vähän tätä Atte Harjanteen haastattelua. Harjanne on yksi kiinnostavimmista kansanedustajista. Luen aina mielelläni hänen ajatuksiaan. Joitakin asioita: Harjanne vaatii tekoälyn sääntelemistä. “Suomen pitää siis nyt voimallisesti edistää kansainvälistä sopimista tekoälyä sääntelemiseksi. Jotta pahimmat uhkakuvat voitaisiin vielä torpata”, hän sanoo. Jää kuitenkin epäselväksi, millaista sääntely olisi. Mitä säänneltäisiin, kuka sääntelisi? Miten sääntely ratkaisisi tekoälyn riskit vaarantamatta sen tuomia hyötyjä? Harjanne syyttää muita poliitikkoja tekoälykeskustelun käymisestä “abstraktilla” tasolla. Mutta mitä muuta epämääräinen “sääntelyn voimallisen edistämisen” vaatimus on kuin juuri täysin abstraktia puhetta. Se väistää jokaisen olennaisen sääntelyyn liittyvän kysymyksen. Samoin voi kysyä kuinka paljon pienen Suomen kannattaa panna resursseja yrityksiin muuttaa globaalin kehityksen suuntaa. Voi olla, että meidän kannattaa enemmänkin panostaa sopeutumiseen kuin pyrkimykseen ohjata supervaltojen politiikkaa ja teknologista muutosta. Kummallisinta haastattelussa on tylsien rutiinihommien nostalgisointi. “Harjanne pohtii, onko esimerkiksi kovin hyvä asia, jos kaikenlainen rutiinisuorittaminen katoaa työelämästä. ‘Mielestäni ideaalityöpäivässä on myös jotain mekaanista toistoa. Tutkijana minusta oli kiva vääntää Exceleitä. Jo silloin niitä olisi voinut koodattua tehokkaammin, mutta tykkäsin tehdä sitä mekaanisesti, se tuotti tietynlaista flow-tilaa.’” Tätä on vaikea ymmärtää. Tiesiköhän Harjanteen työnantaja, että hän käytti aikansa laskentataulukoiden avulla meditointiin tehokkaan koodaamisen sijasta? Todellisuudessa on hienoa, että tekoäly tehostaa rutiiniluontoisten töiden tekemistä aivan kuten kaikki aikaisemmat teknologiset edistysaskeleet. Voi olla, että kirjanpidon tekeminen nuolenpäillä savitaululle tuottaisi Harjanteelle vielä manuaalista excelöintiäkin enemmän tyydytystä. Tämä ei kuitenkaan ole erityisen hyvä syy palata atk:ta edeltävään teknologiaan. Sama pätee tekoälyyn. Jos puhutaan erityisesti tutkijoiden työstä, niin siinä ei useinkaan pyöritetä exceleitä vaan valtavia datamassoja, joiden muokkaaminen ja validointi on vaivalloista. Olisi hassua ajatella, että ihmiset haluaisivat yhdistellä miljoonadimensioisia matriiseja zen-tilan saavuttaakseen. Harjannetta myös naurattaa tekoälyjen kommunikointi.”’Tai jos ajattelee agenttista tekoälyä, niin varmaan jo nyt työelämässä tapahtuu sitä, että tekoälyt keskustelevat sähköpostitse keskenään. Mikä tässä oikein on pointti, ja kuka tässä voittaa?’” Itse en tajua, miten Harjanne ei näe tämän hyötyjä. Kommunikaatio on samanlaista työtä kuin kaikki muukin. Siihen liittyy paljon rutiininomaisia tehtäviä, se on erittäin vaivalloista, siihen liittyy virhemahdollisuuksia ja se kuluttaa resursseja. Keskenään kommunikoivat tekoälyagentit voivat tehostaa, automatisoida, nopeuttaa viestintää ja vähentää virheitä. Ne tuottavat siis samoja hyötyjä kuin tekoäly yleisemmin. #tekoäly #sääntely #poliikka

Olen ollut erittäin huolissaan tekoälyn ihmiskuntaa uhkaavista riskeistä jo vuosia – ja vasta nyt tämä keskustelu näyttää alkaneen kunnolla. Kirjoitin tästä jo 2023: “Me luomme itse pahimman hirviömme, joka uhkaa ihmiskuntaa”, linkki kommenteissa. Ikävä kyllä Sydney Sweeneyn #tekoäly #ihmiskunta #riskit #FI

Tekoälyn kehityksessä on ilmeinen riski. Yhtälailla ongelma on se, että mitä jos pahikset eivät lopeta mallien kehittämistä? Olemme mahdottomassa tilanteessa jo nyt. #tekoäly #kehitys #riskit #FI

”Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne haluaa, että Suomi edistää aktiivisesti kansainvälistä sopimusta superälykkään tekoälyn kehittämisen katkaisemiseksi.” Vaikka tämä ulostulo muistuttaa erehdyttävästi vihreiden aikaisempaa ydinvoima-vastaisuutta uskon, että Atte ja hänen huolensa on vilpitön. On totta, meillä kaikilla pitää olla valot päällä mahdollisen superälykkään ja tiedostavan tekoälyn tulemisen suhteen. Aivan kuten ydinvoimassa, siinä on sekä hyötynsä, että riskinsä. Vasemmistolaiset vaan jostain syystä aina turvautuvat keskusjohtoiseen vaihtoehtoon. Ja vaikka tällainen hieman omahyväinen tulokulma ei koskaan ole toiminut ja vaikka se keskittäisi riskit entisestään niin varsinkin kiellon toimivuuteen uskominen tuntuu hieman.. no, naiivilta. Mikäli tiedostava tekoäly on tullakseen, se tulee halusimme tai emme. Joku jossain kehittää sen joka tapauksessa. Kiellosta huolimatta. Ja hyödyntää sitä omiin tarkoituksiinsa. Ensimmäinen joka näin tekee voittaa, varsinkin jos - kiellon takia - kenelläkään muulla ei sitä ole. Siksi ainoa toimiva ratkaisu on sellainen, missä tarpeeksi monella on tätä superälykkyyttä. Tekoälyltä suojaudutaan tekoälyllä. Eurooppa on tässä kehityksessä pahasti jäljessä. Tekoäly on laskentaa. Suomi voisi olla laskennan suurvaltio. Eikä, kuten nyt, sen kehitysmaa. Suomessa on datakeskuksia (joissa tekoäly ”elää”) vajaan 0,4 GW edestä, Lontoossa sitä on 2,6 GW:ia, Euroopassa 12 GW, Kiinassa 19 GW ja Yhdysvalloissa sitten jo 40 GW. Kielimallien kehityksessä Yhdysvallat johtavat 55 kielimallilla, Kiina 15 ja Europaan kolmea vastaan. Paras tapa suojata itsensä tekoälyn tuottamista uhista on syöksyä sitä kohti nopeammin kuin muut ja ottaa tilanne omalta osaltaan haltuun. Koska emme enää oikein ehdi tekoäly kielimallikilpailuun mukaan, meidän on pyrittävä ykkösiksi sen pyörittämisessä ja hyödyntämisessä (meillä on laskentaosaamista (sirusuunnittelu+kvantti+supertietokoneet ja ennen kaikkea poikkeuksellista dataa). Tavalla jossa aina voimme vaihtaa tekoälyn hyödyntämisessä sen komponentteja toiseen (esim kielimallin toiseen). Näin voimme hyödyntää milloin mitäkin mallia tai ratkaisun osaa ja säilyttää riippumattomuus tietyistä toimittajista. Näin jos lähestymme ongelmaa, opimme myös paremmin suojautumaan vihamieliseltä superälykkyydeltä. Kieltämällä ja uskomalla, että kielto toimii ja pahikset eivät siihen tartu, istumme sitten kuin nalli kalliolla ihmettelemässä kun muut ajavat oikealta ja vasemmalta ohi emmekä osaa puolustautua superälykkyydeltä. Ei. Nyt olisi meidän Suomalaisten aika ottaa kohtalomme omiin käsiin, eikä uskoa kehityksen jarruttamiseen. Hyvässä ja pahassa, kehitystä ei pysäytä mikään. Point in case: Federation of Atomic Scientists (FAS) -järjestö perustettiin 1945 Manhattan-projektissa työskennelleiden tutkijoiden toimesta tavoitteena oli ehkäistä ydinase-kilpavarustelua. Ei tietenkään onnistunut. Kukaan ei luota yhteen porukkaan ja sen hyvämielisyyteen. Eikä pidäkään. Tänään ydinasevaltioita ovat: 🇺🇸 Yhdysvallat 🇷🇺 Venäjä 🇨🇳 Kiina 🇫🇷 Ranska 🇬🇧 Iso-Britannia 🇮🇳 Intia 🇵🇰 Pakistan 🇮🇱 Israel – ei virallisesti myönnä ydinaseitaan 🇰🇵 Pohjois-Korea https://t.co/15QCXCgEeI #tekoäly #suomi #innovaatiot

"Herää myös kysymys, miksi Korkeaoja ylipäätään halusi hoitaa homman oman firman kautta ja laskuttamalla sen sijaan, että olisi mennyt hyvinvointialueelle työsuhteeseen. Jos yhden henkilön firmalla on käytännössä vain yksi asiakas, järjestelystä ei lähtökohtaisesti synny mitään merkittävää verohyötyä." Kröhöm. @markojunkkari, yhden henkilön ja yhden asiakkaan firmassa ei ole mitään muita hyötyjä kuin verohyötyjä. Lasketaan. Jos palkansaajan kustannus työnantajalle on n. 11 000 €/kk, se vastaa n. 8 250 €/kk palkkaa. Verojen jälkeen palkasta jää palkansaajalle n. 61 000 €/vuosi ja veroihin menee n. 42 000 €. Kuukausittainen nettotulo asettuisi veroprosentilla 40,9 % sinne 5 000 euron tuntumaan. Yksityisyrittäjänä voi neuvotella itsensä kanssa sekä työsuhdeautosta, edustustilistä ja muista pakollisista hankinnoista että erityisesti palkastaan. Jos yrittäjä päättää nostaa 132 000 euron vuosiliikevaihdosta palkkaa vain kohtuulliset 4 300 €/kk, yrittäjä saa laskettua veroprosenttia noin 10 prosenttiyksikköä alemmas. Käteen jäävä nettovuosipalkka on tällöin n. 37 000 € vuodessa, eli kuukausittainen nettoansio sijoittuu kohtuulliselle 3 100 euron tasolle. Veroja jää maksettavaksi vuodessa vain n. 16 600 €. Yrittäjänä, esimerkkilaskelmalla palkkatulojen verorasitus jää alle 40 prosentin verrattuna työsuhteeseen. Yhden miehen ja 132 000 euron vuosiliikevaihdolla, palkkakulujen jäädessä vain 50 000 euron tietämille, yhtiöön jää käteisvaroja vuositasolla n. 80 000 €. Yrittäjän eläkemaksu aloittavan yrittäjän alennuksella (22 % alennus ensimmäiset 48 kk): 50 000 € × 19,032 % ≈ 9 516 € vuodessa (noin 793 €/kk). No. Mitä yrittäjän kannattaa tehdä, jos yhtiön taseessa on pakollisten palkka- ja eläkemenojen jälkeen vielä yli 70 000 euroa? Voitollisesta tuloksesta pitää maksaa yhteisöveroa. Siinä tapauksessa yhtiöön ei kannata jättää voitonjakokelpoisia varoja, vaan yrittäjän kannattaa ottaa vapaaehtoinen ja verohelpotettu lisäeläkesopimus – siis sellainen ihan oikea säästöeläke, jossa rahat aidosti rahastoidaan kasvamaan korkoa korolle. Joku löyhämoraalisempi, siis ei ainakaan vihreä poliitikko, saattaisi nimittää vaikkapa puolisonsa yhtiön hallitukseen ja pitää hallituksen kokouksia vaikkapa Pariisissa sekä maksattaa kokouksen matkakulut yhtiön taseesta. No mutta. Tämähän kuulostaa ihan mahdottoman houkuttelevalta – miksi siis me emme kaikki ryhtyisi yrittäjiksi? Siihen on yksi valitettava syy. Meille kaikille ei löydy niin tyhmää asiakasta kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, joka olisi valmis sitoutumaan yhden miehen yritykseen kiinteähintaisella, kaksi ja puoli vuotta kestävällä sopimuksella. Eihän mikään oikea yritys ole yhtä tyhmä ja joustava sopimuskumppani kuin verovaroin pyörivä ja poliitikkojen ohjauksessa toimiva hyvinvointialue. Nyt kun tämä ”Korkeaojan-malli” leviää vielä laajemmalle verovaroin rahoitettuihin julkisiin palveluihin, meillä pian virkatyötä hoitavat konsultit ilman virkavastuuta, mutta virkamiehen vakaalla palkkavirralla. Sille on siis syynsä, miksi esimerkiksi Yleisradio ei enää pidä edes omia brändikasvojaan palkkasuhteessa vaan tekee jopa vuoden mittaisia ostosopimuksia ruutukasvojen perustamien yhden henkilön yritysten kanssa. Miksi ei tekisi? Sehän on halpaa ja riskitöntä tilaajaorganisaatiolle ja toisaalta taloudellisesti edullista myös ulkoistetulle uusyrittäjälle. Tämä on uusi normaali. Siitä vihjeitä antoi tänään kokoomuslainen Henrik Vuornos, joka keksi ehdottaa, että ansiotuloverotustahan voisi kiristää vielä ankarammaksi. Ulkoistetun asiantuntijan, ns. ”Korkeaojan-mallin”, todellisia voittajia ovat kaikki muut paitsi verottaja. Ajatella. Hullu maa, jossa julkinenkin sektori ja valtionyhtiöt jo suunnittelevat verotusta välttääkseen ankaran verorasituksen. https://t.co/yuEe5oL0UW #yrittäjyys #verotus #hyvinvointi