Search

The demand from the red is that others do more. It always warms the heart and makes one wake up even earlier to pay more taxes, so they can be distributed to even bigger sectors of the welfare state. Those kinds of statements are quite frustrating. #verotus #suomi #politiikka (translated)

This is no longer just a political blunder, but probably the most humiliating national failure in the history of Finland's industry. This analysis reveals black on white how totally and blindly the Finnish state leadership has sold the interests of its own citizens in front of the marketing department of Silicon Valley. Let's break down this "sleight of hand" into three devastating facts that make the government's actions completely inexcusable. First of all, despite all the prime minister-level hype, promises, and the liturgy of the green transition, the outcome is harsh. As a result of Google's massive investments, no new electricity production is being built in Finland—zero megawatts. The company's marketing department worded it so cleverly that the government, desperately thirsty for economic growth, swallowed the bait completely baffled. The leadership was smilingly taken in front of cameras as a guarantor for a project that will not bring a single new watt to the Finnish grid. The second issue is the hijacking of national base power. This is the real, chilling bomb of the news. Since no new electricity will come, where will these massive data centers draw their power? The answer: from our nuclear power. The analysis reveals that as much as 500 megawatts of Finland's nuclear power capacity is dedicated exclusively to Google until 2050. This nuclear power is not just any electricity. It is precisely that stable, weather-independent base power that is vital for Finland's price stability and security of supply. The government is thus surrendering half a gigawatt of infrastructure intended to safeguard Finnish citizens during cold days to a multinational monopoly for the next quarter century. Thirdly, the master has definitively become a servant. When 500 megawatts of stable nuclear power is tied to Google's inflexible use, and no new capacity is brought in, the mathematical equation is devastating for the Finnish consumer. When a calm cold spell strikes in January, our electricity grid will lack that 500-megawatt lifesaver. It is dedicated to AI computation, and the ordinary Finnish citizen will pay for it with horrendous spikes in market electricity prices and increased transmission fees from Fingrid. The Finnish government allowed a multinational company to blind itself with platitudes and let a foreign entity walk straight into the national switchboard. This is not an investment in Finland. This is a hostile resource grab, which the country's own leadership blessed with a smile, sacrificing the energy security and purchasing power of Finns at the altar of the company's marketing trick. In democracy, there is one simple and ruthless rule: if the highest leadership of the state cannot defend the interests of its own people, it must step aside. Looking at this chain of events and the facts revealed by Talouselämä, the demand for Prime Minister Orpo's resignation is no longer just political shouting. It is the only logical conclusion in a situation where the head of government has shown a total lack of judgment in securing national infrastructure and the economy. The prime minister's job is to be the master in his own country. His task is to sit at the negotiating table, look the world's richest companies in the eye, and say: "This is our grid, our nuclear power, and our nature. You will pay for the infrastructure, you will build the new electricity, and you will pay the royalties here. Otherwise, you can take your servers elsewhere." If the prime minister is not capable of this—if he is so desperate that he can be led by a marketing department's word games like a measuring cup—he does not have the backbone that leading Finland requires in this global squeeze. Then there is only one right action: hand the keys back to the people and resign. #Suomi #politiikka #energiapolitiikka (translated)

Incredible that Member of Parliament Tuppurainen (sd.) continued in Sanna Ukkola's interview yesterday with a childish demand that the Prime Minister should have appointed someone other than the Minister of Defence for the official trip concerning defense material cooperation with Israel. #politiikka #Suomi #Israeli (translated)

Koko 4 vuotta yhtä epäluottamusta ja ero vaatimusta. Ihan jokaisesta herneestä nenässä vaaditaan hallituksen eroa ja itketään omaa pahaa oloa. Jos poliittinen vasemmisto olisi aviopuoliso, olisi kyllä narsistin kanssa suhteessa, joka uhkaa avioerolla jokaisessa käänteessä. Ryhdistäytykää @Demarit. Yhteistyö ei ole noin hankala laji. Jopa te pystytte siihen, jos haluatte. Ja varsinkin jos tässä nyt sekä Suomi että Israel puolustautuu islamistista regiimiä tai sen liittolaista Venäjää vastaan, niin mikä siinä on, ettei saisi? Ja jatkokysymys: miten kukaan suomalainen voi tällaista puoluetta katsella, joka suosii Venäjää ja IRGCtä? https://t.co/v998XfhI8Q #Suomi #politiikka #yhteistyö

"Suomalaiset patriootit" ja heidän myötäjuoksijansa ovat viime päivinä olleet kovasti aktiivisia tälläkin alustalla. Venäjän voimaa ja sen meidän suuntaamme osoittavaa vaatimusta totella tai tuhoutua on esitetty kaikenlaisilla tavoilla. Meillä ei ole hätää. Venäjällä on. https://t.co/iKp5U7KdGQ #Suomalaiset #Patriotismi #Venäjä #FI #RU

Näen X:ssä paljon keskustelua sähköautojen massoista sekä niiden vaikutuksesta tiestöön. Avataanpa yleisiä harhaluuloja insinöörinäkökulmasta. Tien rasitus ei kasva tasaisesti auton massan mukana, vaan noudattaa neljännen potenssin sääntöä. Jos akselipaino kymmenkertaistuu, rakenteellinen rasitus ei kymmenkertaistu, vaan se kasvaa noin 10 000 -kertaiseksi. Henkilöauton akselimassa on tyypillisesti noin yhden tonnin luokkaa, kun taas kuorma-auton vetävällä akselilla saa Suomessa olla jopa 11,5 tonnia. Tästä syystä yksi raskas akseli vastaa rakenteellisesti tuhansia henkilöautoakseleita. Tämä näkyy myös Suomen tienhoidon rajakustannuksissa. Vuonna 2024 henkilöautoilla ajettiin 38,6 miljardia kilometriä, kuorma-autoilla 2,9 miljardia ja linja-autoilla 0,56 miljardia kilometriä. Raskas liikenne muodostaa maanteiden kilometreistä vain noin 8 %, mutta vastaa silti valtaosasta tien rakenteellisesta väsymisestä. Väyläviraston vuoden 2022 laskelmissa henkilöauton aiheuttama rajakustannus oli 0,35 snt/km, kun taas yli 3,5-tonnisella kuorma-autolla se oli keskimäärin jo 4,90 snt/km. Kun verrataan saman kokoluokan sähkö- ja polttomoottoriautoa, tyypillinen massaero on noin 15-30 prosenttia. Koko autokannan keskimassa nousi vuonna 2024 jo 1 980 kg, eli autot ovat lihoneet yleisesti, eikä syy ole pelkästään akuissa. Neljännen potenssin kaavalla 30 prosenttia painavampi sähköauto vastaa rakenteellisessa rasituksessa ehkä kahta tai kolmea saman luokan polttomoottoriautoa, ei kymmentä tai sataa. Keskustelussa sekoitetaan usein kaksi täysin eri ilmiötä: pinnan kuluminen ja rakenteen väsyminen. Nastat hiertävät asvaltin pintaa, ja tässä vilkkaasti liikennöityjen teiden henkilöautoliikenne on pääosassa käyttövoimasta riippumatta. Akselipaino taas taivuttaa ja väsyttää tien pohjarakenteita, ja tässä raskas kalusto dominoi aivan täysin. Kahden henkilöauton välinen painoero ei vaikuta ilmiöön kokonaisuudelle ratkaisevasti. Jos verotusta halutaan tulevaisuudessa kytkeä tien kulumiseen, oikeat mittarit ovat akselipaino, telimassa ja nastojen käyttö. Täyssähköautosta maksetaan jo nyt käyttövoimaveroa, eikä vaatimus verotuksen huomattavasta kiristämisestä painon perusteella saa tukea todellisista luvuista. Ennen hätäisiä johtopäätöksiä kannattaa kysyä, kumpi tien rakenteen lopulta väsyttää, se noin paritonninen sähköauto vai samalla tiellä joka yö ajava 76 tonnin yhdistelmä. #sähköautot #liikenne #tiekustannukset

Ihmettelin vähän tätä Atte Harjanteen haastattelua. Harjanne on yksi kiinnostavimmista kansanedustajista. Luen aina mielelläni hänen ajatuksiaan. Joitakin asioita: Harjanne vaatii tekoälyn sääntelemistä. “Suomen pitää siis nyt voimallisesti edistää kansainvälistä sopimista tekoälyä sääntelemiseksi. Jotta pahimmat uhkakuvat voitaisiin vielä torpata”, hän sanoo. Jää kuitenkin epäselväksi, millaista sääntely olisi. Mitä säänneltäisiin, kuka sääntelisi? Miten sääntely ratkaisisi tekoälyn riskit vaarantamatta sen tuomia hyötyjä? Harjanne syyttää muita poliitikkoja tekoälykeskustelun käymisestä “abstraktilla” tasolla. Mutta mitä muuta epämääräinen “sääntelyn voimallisen edistämisen” vaatimus on kuin juuri täysin abstraktia puhetta. Se väistää jokaisen olennaisen sääntelyyn liittyvän kysymyksen. Samoin voi kysyä kuinka paljon pienen Suomen kannattaa panna resursseja yrityksiin muuttaa globaalin kehityksen suuntaa. Voi olla, että meidän kannattaa enemmänkin panostaa sopeutumiseen kuin pyrkimykseen ohjata supervaltojen politiikkaa ja teknologista muutosta. Kummallisinta haastattelussa on tylsien rutiinihommien nostalgisointi. “Harjanne pohtii, onko esimerkiksi kovin hyvä asia, jos kaikenlainen rutiinisuorittaminen katoaa työelämästä. ‘Mielestäni ideaalityöpäivässä on myös jotain mekaanista toistoa. Tutkijana minusta oli kiva vääntää Exceleitä. Jo silloin niitä olisi voinut koodattua tehokkaammin, mutta tykkäsin tehdä sitä mekaanisesti, se tuotti tietynlaista flow-tilaa.’” Tätä on vaikea ymmärtää. Tiesiköhän Harjanteen työnantaja, että hän käytti aikansa laskentataulukoiden avulla meditointiin tehokkaan koodaamisen sijasta? Todellisuudessa on hienoa, että tekoäly tehostaa rutiiniluontoisten töiden tekemistä aivan kuten kaikki aikaisemmat teknologiset edistysaskeleet. Voi olla, että kirjanpidon tekeminen nuolenpäillä savitaululle tuottaisi Harjanteelle vielä manuaalista excelöintiäkin enemmän tyydytystä. Tämä ei kuitenkaan ole erityisen hyvä syy palata atk:ta edeltävään teknologiaan. Sama pätee tekoälyyn. Jos puhutaan erityisesti tutkijoiden työstä, niin siinä ei useinkaan pyöritetä exceleitä vaan valtavia datamassoja, joiden muokkaaminen ja validointi on vaivalloista. Olisi hassua ajatella, että ihmiset haluaisivat yhdistellä miljoonadimensioisia matriiseja zen-tilan saavuttaakseen. Harjannetta myös naurattaa tekoälyjen kommunikointi.”’Tai jos ajattelee agenttista tekoälyä, niin varmaan jo nyt työelämässä tapahtuu sitä, että tekoälyt keskustelevat sähköpostitse keskenään. Mikä tässä oikein on pointti, ja kuka tässä voittaa?’” Itse en tajua, miten Harjanne ei näe tämän hyötyjä. Kommunikaatio on samanlaista työtä kuin kaikki muukin. Siihen liittyy paljon rutiininomaisia tehtäviä, se on erittäin vaivalloista, siihen liittyy virhemahdollisuuksia ja se kuluttaa resursseja. Keskenään kommunikoivat tekoälyagentit voivat tehostaa, automatisoida, nopeuttaa viestintää ja vähentää virheitä. Ne tuottavat siis samoja hyötyjä kuin tekoäly yleisemmin. #tekoäly #sääntely #poliikka

EU jatkaa suomalaisten yritysten tappolinjaa. Nyt ovat vuorossa kyläkaupat. Euroopan Unionin F-kaasuasetus kieltää ilmastosyistä kylmäaineen, jota käytetään kauppojen kylmäkoneissa. Asetus pakottaa myymälät kalliisiin investointeihin, joihin useimmilla kyläkaupoilla ei ole varaa. Näin vaikeutetaan pienillä paikkakunnilla asuvien elämää. Kauppamatkat pitenevät, eikä kaikilla ole omaa autoa käytössään. Suomalaiset MEPit eivät tee mitään suomalaisten hyväksi. He haluavat pelastaa koko maapallon ja siksi suomalaiset kelpaavat vain maksajiksi utopistisiin unelmiin. EU:ssa on 60.000 työntekijää. Yhtä paljon kuin keskisuurissa Suomen kaupungeissa on asukkaita. Heille ei mitenkään riitä järkevää tekemistä, minkä vuoksi he ottavat käsittelyynsä erilaisia arjen elämän asioita. Kuten kompostit, hillopurkit, pullonkorkit ja tällä kertaa kyläkaupat. Suomi puolestaan toteuttaa kaikki yli EU:n vaatimusten. Kun komposteista EU vaati tilastotietoja, määräsi pähkähullu Suomi meille kompostitarkastajat. Siksi olen äimän käkenä siitä, ettei EU toteuttanut täysimääräisesti vuonna 2023 julkistettua esitystä energiatehokkuusdirektiivistä, joka olisi maksanut omissa kodeissaan asuville suomalaisille miljardien eurojen remonttikustannukset (kaikki rakennukset yhteensä 21 mrd€). Suomi osaltaan vaikutti siihen, ettei lopullinen direktiivi koske lainkaan asuinrakennuksia. Suomalaisille onneksi hallitus vaihtui neuvottelujen aikana. EU:n parlamentti ajoi komission esitystä kireämpää energiatehokkuutta. Tehdyn kompromissin puolesta äänestivät 2 vihreää, 2 kokoomuslaista sekä yksi demari ja yksi vasemmistoliiton edustaja. Jokainen tietää lukemattakin, että kokoomuksen Pietikäinen ajoi suomalaisia kurittavaa linjaa. Yksi mies kaatoi EU:n komission Suomi oli 1990-luvulla maailman kärkimaa sähköisen taloushallinnon toteuttamisessa. Kuvaavaa on, että kun Suomi siirtyi tositteettomaan tiliotteeseen 1992, Amerikassa uutisoitiin maksuliikenteen tehostamisesta neljän uuden helikopterin avulla. Ne kuljettivat shekkejä paikasta toiseen. Kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, se joutui harmonisoimaan kirjanpitolain EU:n direktiivien mukaiseksi. Olin valmistellut internetissä mahdollistavan kokonaan sähköisen kirjanpitolain. Jouduimme siirtämään sitä vuodella, koska arvioimme ministeriön johdon kanssa, ettei se menisi erillislakina läpi. Sen takia yhdistimme sähköisen taloushallinnon pykälät EU:n vaatimaan kirjanpitolain uudistukseen. EU:lla ei silloin ollut mitään säännöksiä asiaan liittyen. Ja kävi kuten ounastelimme, eduskunta luuli, että nettipykälät ovat osa EU-vaatimuksia ja laki meni heittämällä läpi. Se tuli voimaan 1997 alussa, jolloin olimme maailmassa ensimmäinen maa, jossa kokonaan sähköinen taloushallinto tositteineen voitiin pitää internetissä. Mutta kaikkialla vaanii byrokraatti tuhoja tehdäkseen. EU:n komissio oli 2001 valmistellut arvonlisäverodirektiivin saksalaisen konsultti-tilintarkastusyhtiön esityksen pohjalta. Yhtiö sai tuhotyöstään muutaman miljoonan D-markan palkkion. Esitys meni Suomessa lausunnolle ja jopa tilintarkastajien KHT-yhdistys kehui sen maasta taivaisiin. Onneksi kävin direktiivin läpi ja huomasin, että se tekisi suomalaisen sähköisen kirjanpidon laittomaksi. Oli pakko käydä vastahyökkäykseen. Otin yhteyttä noin 40-50:een EU:n virkamieheen, edustajaan ja veroasiantuntijaan eri EU-maissa. Lisäksi olin yhteydessä EK:n kansainväliseen yhteistyöfoorumiin. Vastakaikua ei tullut oikeastaan mistään. Kirjoitin 30-sivuisen selvityksen siitä, miksi direktiiviä ei pidä hyväksyä. Suomalaiset taloushallinnon ja nettipalvelujen yritykset tulivat esitykseni taakse ja maksoivat sen kääntämisen englanniksi. Otin suoraan yhteyttä hollantilaiseen sisämarkkinakomissaariin Frits Blokestein´iin ja Suomen komissaari Erkki Liikaseen. Kun Suomen virkanainen meni Brysseliin direktiiviä käsittelevään kokoukseen, pidimme ministeriössä kokouksen, jossa tukenani olevat yritykset painostivat virkanaiselle esityksen, joka hylkäisi direktiiviehdotuksen. Komissaari Liikanen otti asian omakseen ja direktiivi kaatui. Liikanen on myöhemmin todennut julkisesti, ettei ilman Vahteraa olisi onnistuttu. Muut maat eivät ymmärtäneet asiasta mitään. Jälkeenpäin ruotsalaiset asiantuntijat tunnustivat kansainvälisessä seminaarissa, että Suomi oli ainoa maa, joka ymmärsi mistä oli kyse. Voitimme. Pelastimme kaiken Suomessa vuosien aikana tehdyn työn. Esimerkiksi viitenumero tilisiirroissa otettiin käyttöön 1970-luvulla. Kun 2000-luvun alussa harmonisoitiin eurooppalainen tilisiirtosanoma, jouduttiin viitenumero lisäämään siihen ylimääräisenä tietona, koska sitä ei valtakunnallisesti muissa EU-maissa käytetty. Nykyisin kaikki vesitetään kompromisseilla, eikä Suomen etua Brysselissä aja käytännössä kukaan. Direktiivin kumoaminen osoitti, että EU:n tuhoisia direktiivejä pystytään estämään ilman MEPpejä, ilman virkamiesten puuduttavia kokouksia ja ilman rahaa kunhan Suomesta saadaan mukaan asian osaava henkilö, joka intohimoisesti puolustaa suomalaisia kansalaisia ja yrityksiä. Kuvassa tiliote ja tilisiirto ennen Vahteran keksintöä. Viitesiirrot käsiteltiin tuolloin automaattisesti, mutta muutoin tapahtumien käsittely oli manuaalista. Isossa suomalaisessa yrityksessä oli 4 maksuliikenteen hoitajaa – uudistuksen jälkeen riitti yksi puolipäiväinen. #EU #kyläkaupat #ilmasto

Nyt on hirveä kohina päällä tästä Razmyarin ”hallitus vihaa järjestöjä” -heitosta ja kokoomus on kertakaikkisen hapoilla, että heistä käytetään tuollaista retoriikkaa. Samaan aikaan itse törmäsin eilen vihreän eduskunta-avustajan ja eduskuntavaaliehdokkaan päivitykseen, missä hän listaa asioita, joita hän vihaa. Yksi vihan kohde on perussuomalaiset. Jatkoin selaamista. Ei mitään uutta auringon alla. Törmään tähän ihmiseen töissä tietäen, että hän ”vihaa” minua, mutta ei jaksa pöyristyä. En sano, että tällainen retoriikka olisi toivottua. Olen itse ainakin vain jo niin tottunut siihen, että eniten vihapuheesta ja epäinhimillisestä puheesta huolissaan olevat ihmiset tuntuvat vihaavan kaikenlaista ja toisia suomalaisia ihmisiä liki päivätyökseen. Veronika Honkasalolla meni koko systeemi tilttiin, kun hänen mielestään Helsingin sanomat ”inhimillisti” Riikka Purraa. En siis pidä Razmyarin heittoa yllättävänä ja näin ollen en olisi varmaan edes ilman tätä kohinaa rekisteröinyt enää koko ”viha” sanaa. Tämä on ihan linjassa sen kanssa, mitä olemme vuosia jo todistaneet. Salonkikelpoisuus ja asiallinen puhe on heidän vaatimuslistallaan silloin, kun ei puhuta oikeistolaisista tai perussuomalaisista. Eivät he oikeasti missään kohtaa ole olleet huolissaan retoriikan koventumisesta. Viha on sallittua ja voimaannuttavaa, kun vihan kohde on oikea. #vihapuhe #politiikka #suomi

”Lähdettiin korjaamaan hyvin toiminutta koulua ja laskemaan vaatimustasoa niin koulussa, kotona kuin muualla yhteiskunnassa.” 📚 Näinpä. Ei pidä korjata sitä mikä ei ole rikki. https://t.co/GePwHodMh8 #koulutus #yhteiskunta #oppiminen

Sähköautojen akkukorjaussotkua kannattaa nyt katsoa vähän pintaa syvemmältä. Tässä alkaa olla aika mielenkiintoinen tapahtumaketju. Vuoden 2025 alkupuoliskolla Autotuojat ja -teollisuus ry ilmoitti avoimuusrekisteriin vaikuttamisensa aiheeksi suoraan: ”Sähköautojen ja akkujen korjaustoimenpiteiden säännöt.” Tammikuussa 2026 Traficomin Timo Ojala kertoi Ylelle, että paine Traficomin sähköautojen korjausohjeistuksen laatimiseen tuli autoalan toimijoilta. Kesäkuussa Suomen Autokierrätys esitti virallisesti, että ajovoima-akkujen sisäiset korjaukset tehtäisiin luvanvaraisiksi ja korjaukset dokumentoitaisiin sähköiseen järjestelmään. Autotuojat ja -teollisuus esitti käytännössä samaa. Ja sitten kiinnostava yksityiskohta: AutoLoop Oy on Autotuojat ja -teollisuuden sekä Suomen Autokierrätyksen perustama yhtiö. AutoLoop tarjoaa itse mm. elinkaari- ja alustapalveluja, tiedonhallintaa, raportointia, järjestelmäintegraatioita ja viranomaisyhteistyötä. En väitä tässä mitään salaliittoa. Ei tarvitse. Dokumentit itsessään antavat aivan riittävästi aihetta kysymyksille. Keitä olivat Traficomin tarkoittamat ”autoalan toimijat”? Miksi EU-sääntelyn päälle halutaan Suomessa oma akkukorjaamolupa? Miksi halutaan pakollinen sähköinen dokumentointijärjestelmä? Kuka järjestelmän rakentaisi, kuka sitä hallinnoisi ja millä menettelyllä toimittaja valittaisiin? Ja ennen kaikkea: miksi riippumattoman korjaamon turvallisesti tekemä OEM-akkukorjaus uhkaa muuttua ympäristölupien, jätestatuksen, tuottajavastuun ja valmistajavastuun viidakoksi, samalla kun autonvalmistajan ratkaisu voi olla koko kymmenien tuhansien eurojen akun vaihtaminen? Tässä eduskunnan pitää olla nyt hereillä. Me riippumattomat korjaamot investoimme parhaillaan valtavia summia HV-koulutukseen, diagnostiikkaan, akkutyökaluihin, mittalaitteisiin ja turvallisiin työtiloihin. Ei käy, että ensin korjaamoala investoi sähköautojen korjaamiseen ja sen jälkeen kansallisella lisäsääntelyllä vedetään matto jalkojen alta. Turvallisuus kyllä. Osaaminen kyllä. Valvonta kyllä. Tarpeeton kansallinen ylisääntely, markkinoiden sulkeminen ja käyttökelpoisten OEM-osien ajaminen pois korjauskäytöstä – ei. Nyt @TraficomFinland, hallitus ja eduskunta: mikä on EU:n vaatimus ja mikä Suomen oma lisä? #TereSammallahti #Traficom #Eduskunta #Kokoomus #Perussuomalaiset #RKP #KD #Akkukorjaus #Korjausoikeus #Sähköautot @iltasanomat @iltalehti_fi @MTVUutiset @yleuutiset @hsfi https://t.co/D3rhitJkyN #Sähköautot #Akkukorjaus #Korjausoikeus

Tuhon tietä kuljemme Olen tänään tutkinut mihin perustuu Vasemmistoliiton vaatimus 9 miljardin euron veronkorotuksista. Vertailen vuoden 2000 verotusta vuosiin 2025-26. Aivan karmeeta. Vaikka vuonna 2000 elettiin suuren laman jälkeisiä vuosia, palkansaajan ostovoima oli selkeästi parempi kuin tänään, vaikka samoista tuloista silloin maksettiin enemmän veroja. Suomi on totaalisesti tuhottu tällä vuosisadalla. Yksi iso tekijä tuhossa on EU, joka vaatii vuosi vuodelta hullumpia asioita ja vie rahamme muutoinkin. Tekoälyllä tällaisen selvityksen pystyy tekemään hetkessä kun tietää mitä tietoja tarvitsee. Sitä 3,2 miljardin euron maahanmuuton hintaa selvitin kuusi viikkoa vuonna 2019. Tänään tekisin samanlaisen laskelman muutamassa päivässä. En kuitenkaan halua ilmaiseksi tehdä asioita, jotka kuuluvat viranomaisille. Ja onhan joku työryhmä laskemassa maahanmuuton kustannuksia; odotan sen valmistumista ja mietin sitten mitä tehdä. Orpon lupaamaa laskelmaa olen odottanut 7 vuotta – ehkä tämä uusi tulee nopeammin. Olen samalla selvittänyt, miksi valtiovarainministeri esittää julkisuudessa, että yrittäjien eläkelain virheet voidaan korjata reaaliaikaisella tulorekisterillä. Hänelle virkamiehet ovat valehdelleet ummet ja lammet tuollaisen ajatuksen esittämiseksi. Suomen tuhon tiellä on ollut neljä suurta pahuutta: humanitaarinen maahanmuutto, liian hyvä sosiaaliturva, EU vaatimuksineen ja liian suuri suomalainen virkakunta, jossa osaaminen on keskimäärin varsin vaatimatonta. Kaikki tämä on ollut mahdollista, koska suomalaisen median osaamisen taso on romahtanut ja se on muuttunut ideologista aivopesua tekeväksi. Julkaisen näitä selvityksiä lähipäivinä. Lisäksi työstän selvitystä tekoälyn vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan. Se onkin isompi työ. Vaviskaa puolueet. No vitsi, valehtelevat kansalle siitä riippumatta, mitä kirjoitan. Muiden puolueiden vaalipskaohjelmat selvitän syksyn aikana. #Suomi #politiikka #verotukset

Vaatimus prosenteista liittyy ymmärtämättömien ideologiaan. Tarve euroihin liittyy taas todellisuuden tarpeiden tyydyttämiseen. Veroeurot tulevat taloudellisesta toimeliaisuudesta. Ja se reagoi verokuorman keventämiseen ja muihin kannustimiin. Tämä ei ole vaikea hahmottaa. Sitä saa, mihin kannustaa. #talous #vero #ideologia

Riikka Purra: "kouluihin tarvitaan vaatimustason kunnianpalautus. Mikäli lapsi ei täytä vaatimuksia, luokka‑asteelta toiselle ei saa päästää. Jossain vaiheessa isku vain pitää ottaa vastaan, että lapsia ja nuoria jää huomattavasti luokalle" #koulu https://t.co/0EhZpIRfoX #koulutus #opetus #lastenkehitys

Ranskassa kymmenet tuhannet kondomit on vedetty markkinoilta huonolaatuisina, sillä niissä on havaittu reikiä ja muita vaatimustenvastaisuuksia, mikä lisää riskiä sukupuolitautien leviämiseen ja ei-toivottuihin raskauksiin, ja viranomaiset kehottavat asiakkaita hakemaan sukupuolitautitesteihin. #Ranska #Kondomit #Ehkäisy

Tämän Iltalehden jutun kun lukee, näkee hyvin median puolueellisuuden - ei hyökkäystä eikä vaatimusta kaveria vastuuseen puheistaan - ei ”asiantuntijoita” eikä ”oikeusoppineita” tuomitsemassa tappouhkauksia - kaverin annetaan itse uhriutua - ja tietysti Vasemmistoliitto saa itselleen puhtaat paperit Artikkelissa ei kerrota kuinka saa elantonsa. Näyttää vahvasti olevan järjestöpainoitteista. Antifasistiset taiteilijatkin ovat hakeneet veronmaksajien rahaa, vaan onneksi ei ole myönnetty. https://t.co/CLKLZAqOTz #media #puolueellisuus #Vasemmistoliitto

Harva asia kauhistuttaa vasemmistolaisia yhtä paljon kuin kilpailu ja vaatimustaso. He näyttävät luovuttaneen jo ennalta – he eivät kuitenkaan pärjäisi. Silti he haluavat vähintään saman elintason kuin muut, omista aikaansaannoksista riippumatta. #Vasemmistolaiset #Kilpailu #Elintaso

Ehdotan, että Kaupunkiliikenne Oy:n hallitus vaihdetaan välittömästi. Saa suorittaa @Dansazo https://t.co/Le7Vawvptb #kaupunkiliikenne #hallitus #vaatimus

Olen sitä mieltä, että meillä voisi hyvin laissa olla vaatimus, että ministerillä ei saa olla minkään muun maan kansalaisuutta. Vaatimus syntyperäisestä Suomen kansalaisuudesta olisi myös aivan perusteltu, mutta alkuun olisi oikein hyvä rajata vähintään kaksoiskansalaiset ulos. Toisin kuin halutaan spinnata, kyse ei ole rasismista. Ministeri saa käsiinsä huomattavan arkaluontoisia tietoja, jopa kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisiä tietoja ja käyttää aivan merkittävää poliittista valtaa. Näin ollen ei voi olla mitään riskiä sille, että ministerillä on jotain lojaalissuussidoksia toiseen valtioon. Pelkkä kaksoiskansalaisuuden sulkeminen ulos ei välttämättä kuitenkaan ratkaise kaikkia mahdollisia lojaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Hän voisi silti olla henkilö, joka on saanut Suomen kansalaisuuden vasta myöhemmin elämässään ja jolla on vahvoja aikaisempia sidoksia toiseen valtioon. Lojaalisuus Suomea kohtaan on todennäköisemmin korkeampi, jos henkilö on syntymästä asti linkittynyt nimenomaan Suomeen. Tämä lisäisi olennaisesti luottamusta erityisesti silloin, kun ministeri käsittelee Suomen turvallisuuteen, puolustukseen tai ulkopolitiikkaan liittyviä asioita. Aivan kuten presidentiltäkin vaaditaan syntyperäistä Suomen kansalaisuutta, samanlainen vaatimus voisi aivan hyvin koskea myös ministereitä. Tällöin kaikkein korkeimmissa valtion tehtävissä olisi yhtenäinen periaate. #Kansalaisuus #Ministerit #Turvallisuus