Search

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

Tuli Wilmaan viesti: "Koulussa toteutetaan Yhdessä ilman rasismia -opetuskokonaisuus viikkojen 37–39 aikana. Koulutuksen tavoite on edistää oppilaiden yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa rasismia vastustavia asenteita kouluyhteisössä. Koulutuksen järjestävät Yhteiset Lapsemme ry ja Koulutus Elämään Säätiö. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama. Lisätietoa aiheesta löytyy hankkeen verkkosivuilta: https://t.co/JvoODQq4Q1 Jokaisella luokilla on yhden oppitunnit kokonaisuus aiheesta viikolla XX ja kahden oppitunnin kokonaisuus viikolla XX." Käykääpä tsekkaa tosta linkistä mitä tiedossa. Mun tulkinnan mukaan tossa valkoiset esitetään Suomessa lähtökohtaisesti etuoikeutettuna ryhmänä. Rasismi kytketään valta-asemiin ja etuoikeuksiin jne. Ainakaan tossa linkin takaa löytyvässä tekstissä ei tuoda esiin mahdollisuutta, että myös valkoiseen lapseen voisi kohdistua rasismia ihonvärin tai etnisen taustan perusteella, ja veikkaanpa ettei sellaista sitten myöskään opetuskokonaisuudessa käsitellä. Veikkaanpa että mun lapsi ei tähän opetuskokonaisuuteen osallistu. #rasismi #yhteisöllisyys #yhdenvertaisuus

Sivistysporvarin kannattaa liittoutua ennemmin muslimien kuin kristillisten intoilijoiden kanssa. Helppoa matikkaa. Kristilliset äänestävät valmiiksi kristillisdemokraatteja tai persuja. Ei voitettavaa. Mutta jos voitat imaamin luottamuksen, hän siunaa kannattajilla. Insallah! 😊 #sivistys #yhteisöllisyys #uskonto

Miten rakennetaan ainutlaatuinen #X-yhteisö, jonka tunnettuus kohisee ylös - kohta globaalisti. Herkkukeiton reseptiin tarvitaan: Uinuva yhtiö ja teema, jotka kohtaavat alan S/D:n kultaisen kosketuksen.🚀 Joku intohimoinen investori, jolla on kykyä, aikaa ja halua kaivaa ja kirjoittaa. Kiitos, @Alexsei88 !⛏️ Se nousu! Hitaampikin herää, kun early birdit kellottavat tenbaggerin. Lupaus muuttuu tähdeksi.🌟 Yhteisön kasvu ja jokaisen osallistujan arvokkaat kontribuutiot. Median herääminen globaalisti. Meemit, huumori, videot, koko somen teho. Mahtavaa on yhteisöllisyys, tuki, jakaminen ja kannustus! Parhautta: olemme ehkä puolitiessä! 🙏🍀⬆️💪 #yhteisö #investointi #kasvu

Syvemmin tiedostavan kansanosan (STK) mukaan on rasistista valita asuinpaikkansa sillä perusteella, minkälaisia ihmisiä kaavaillulla kotiseudulla asuu. STK:n kriteerien mukaan myös kaikki ne STK:n jäsenet, joiden rahat suinkin riittävät rasismiin, ovat rasisteja. #Rasismi #Yhteisöllisyys #Syrjintä

Islamisaatio käytännössä: West-Midlandsin poliisi ohjeistaa myös ei-islaminuskoista henkilökuntaansa paastoamaan ramadanin aikana "solidaarisuudesta". Muslimihenkilökuntaa sen sijaan ei ole ohjeistettu syömään grillijuhlilla possua "solidaarisuudesta". https://t.co/sgEnoVpQo0 #Islam #Ramadan #Yhteisöllisyys

Mää käyn kuumana 🤣. Huoh, aktiivista liikuntaa kolmisen tuntia. Kävin töissä vähän järkkäämässä Ivaloon lähtijöille kamoja sotkuautoon pakattavaksi ettei niitten tartte ruveta ettimään ja kasaamaan niitä kun polttaa varmasti lähtä tien päälle perjantaiaamuna. Se on kuulkaa mukava auttaa muita tulee itellekki hyvä mieli. Kokeilkaa vaikka. Suosittelen lämpimästi, ellei sitten aivan kuumasti 🤣 #Liikunta #Yhteisöllisyys #HyväMieli

Stubb liputtaa lipulla, joka edustaa vain osaa suomalaisista. Suomen lippu edustaisi kaikkia suomalaisia. Häpeä, Stubb #Suomi #Yhteisöllisyys #Liput

Valtion ylin johto on tehnyt merkittävän oivalluksen. Suomen siniristilippu ei enää riitä. Meidän lakisääteinen lippumme, joka on vuosikymmenet yhdistänyt vauvasta vaariin ja taustoista riippumatta, on yllättäen liian suppea. Tilalle nostetaan aatteellinen järjestölippu. ​Tarkastellaanpa tätä logiikkaa. Se olettaa, että Suomen oma lippu on jotenkin viallinen tai puolueellinen, ikään kuin se edustaisi vain osaa kansasta. Niinpä valtion ryhtyy hyveposeeraamaan ja valitsee, minkä herätysliikkeen värit ansaitsevat paikan valtakunnan pääsalossa. ​Samalla vakuutellaan täysin vakavalla naamalla, että kyse on neutraalista hyvyyden symbolista. Jos yhteinen kansallinen lippu ei enää kelpaa kaikkien yhdistäjäksi, niin olemme jo syvällä. ​Tämä ei ole pikkujuttu. Kyse on symbolisesta luovuttamisesta. Tämä maa on rakennettu verellä hiellä ja kyyneleillä siniristilipun alla ja sen pitäisi edustaa jokaista suomalaista jo valmiiksi. Sen korvaaminen ideologisella brändillä kertoo, että valtion johto ei enää usko yhteiseen Suomeen, vaan vain niihin, jotka huutavat äänekkäimmin. @alexstubb, häpeäisit! #Suomi #liput #yhteisöllisyys

Havaitsin fiidissäni ihmeellisiä kommentteja Laura Huhtasaareen liittyen. Varmaan epäsuosittu kommentti, mut ikinä ette voi tietää mitä toiset ihmiset kokevat tai käyvät elämässään läpi tai miten haluavat jatkossa asioita priorisoida. Mielestäni kansanedustajakin on vain ihminen. https://t.co/m6KhS7NNGN #LauraHuhtasaari #Yhteisöllisyys #Inhimillisyys

Maahanmuuttajien matala halukkuus maanpuolustukseen ei ole sattumaa eikä pelkkää kulttuurista sopeutumattomuutta. Se on looginen seuraus liberalismin sisäisestä virheestä: Oikeuksia jaetaan runsaasti, mutta velvoitteita ei vaadita. Liberalismia edeltäneen aristoteelisen perinteen mukaan ihminen on luonnostaan yhteisöllinen olento. Hän ei synny tyhjään tilaan autonomisena yksilönä, vaan perheeseen, yhteisöön ja kulttuuriin. Tästä seurasi, että velvollisuudet olivat oikeuksia keskeisempiä. Oikeus johonkin asiaan syntyi usein vasta vastuun kantamisen kautta. Kansalaisuus tarkoitti ennen kaikkea velvollisuutta palvella yhteistä hyvää, mukaan lukien maan puolustaminen. Liberaali ajattelu hylkäsi tämän realistisen ihmiskuvan. Sen tilalle nousi valistuksen fiktio: autonominen yksilö, jonka suhde yhteisöön on vapaaehtoinen ja instrumentaalinen. Tästä logiikasta seuraa: - sinulla on oikeus tulla maahan - sinulla on oikeus sosiaaliturvaan - sinulla on oikeus kansalaisuuteen ilman syvällistä integraatiota jne. Kun valtio jakaa etuuksia ja oikeuksia ilman vastavuoroisuuden vaatimusta, se kasvattaa väistämättä entitlement-mentaliteettia. Ihminen muuttuu kuluttajaksi suhteessa valtioon, ei enää velvollisuuksia kantavaksi jäseneksi. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia, vaan sama logiikka syö natiivienkin yhteiskuntavastuuta. Maanpuolustus on klassinen esimerkki Aristoteleen philia politikesta (poliittisesta ystävyydestä), joka edellyttää, että ihminen kokee maan aidosti omakseen. Kuten Aristoteleen pohjalle rakentanut moraalifilosofi Alasdair MacIntyre varoitti: liberalismi ei vain heikennä yhteiskuntaa, vaan tekee siitä sisäisesti ristiriitaisen ja loppuun asti vietynä myös puolustuskyvyttömän. Se tuottaa ihmisiä, jotka ottavat oikeudet, mutta eivät tunne velvoitetta - koska koko järjestelmä ei sellaista vaadi. Kestävä yhteiskunta vaatii vastavuoroisuutta ja jaettua narratiivia. Kansalaisuus ei voi olla pelkkä etuuspaketti. Sen tulee olla moraalinen ja kulttuurinen jäsenyys, jossa oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa. #Liberalismi #Kansalaisuus #Yhteisöllisyys

Suomalainen politiikka on feminisoitunut ja se näkyy. Jyrki Lehtolan kolumni osui napakasti siihen epämukavaan tosiasiaan, jota moni nainenkin tunnistaa hiljaa itsekseen: kun naiset ovat vyöryneet massoittain johtaviin asemiin politiikassa, koulutuksessa, hallinnossa ja kulttuurissa, monet mittarit ovat kääntyneet huonompaan suuntaan. Ei siksi, että naiset olisivat yksilöinä huonompia, vaan koska naisten psykologinen profiili eroaa miesten profiilista evoluutiopsykologian ja persoonallisuustutkimuksen mukaan merkittävästi ja nämä erot vahvistuvat ryhmätasolla. Naiset ovat tilastollisesti empaattisempia, miellyttämishaluisempia, heillä ilmenee keskimäärin korkeampaa neurotismi la ja he ovat vähemmän systemaattisia sekä riskinsietoisia kuin miehet. Nämä eivät ole stereotypioita vaan replikoituja löydöksiä tuhansissa tutkimuksissa. Kun tällainen profiili valtaa instituutioita, päätöksenteko siirtyy kohti lyhytnäköistä tunneperäisyyttä, uhriutumista, konfliktien välttelyä ja “kaikkien hyvinvoinnin” priorisointia omien rajojen ja resurssien kustannuksella. Tässä kohtaa astuu kuvaan Gad Saadin erinomainen konsepti “suicidal empathy” itsemurhaempathia. Se on tilanne, jossa empaatia irrottautuu evoluutionaalisesta tehtävästään (suojella omaa ryhmää ja jälkeläisiä) ja muuttuu itsetuhoiseksi hyveeksi. Empatia suunnataan väärille kohteille: rikollisille uhrien sijaan, maahanmuuttajille kantaväestön turvallisuuden kustannuksella, “heikoimmille” taloudellisen realismin sijaan. Lopputuloksena on yhteiskunta, joka ei kestä totuutta, ei aseta rajoja eikä priorisoi selviytymistä. Vaivaako tämä naisia enemmän? Kyllä, tilastollisesti kyllä. Naiset ovat keskimäärin herkempiä empaattiselle tartunnalle ja moraaliselle signalingille eli hyveellisyyssignaaleille, joissa näytetään olevansa “hyvä ihminen” julkisesti. Tämä selittää osittain, miksi vasemmistolainen politiikka, woke-kulttuuri ja “hoivavaltiollisuus” vetoavat naisiin vahvemmin. Miehet taas korostavat enemmän oikeudenmukaisuutta ja ryhmän kompetenssia. Kun politiikka muuttuu hoivapolitiikaksi, jossa valtiosta tehdään korvaava äiti, joka ei koskaan sano ei, seuraa väistämättä velkaantuminen, heikentyvä turvallisuus, laskeva syntyvyys ja kyvyttömyys tehdä kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä. Lehtolan mainitsemat esimerkit (Marin, Andersson, Virta, Koskela) ovat oireita tästä ilmiöstä: tyyli korvaa substanssin, some-selfiet korvaavat talousosaamisen, ja moraalinen närkästys korvaa analyysin. Naisten vahvuudet kuten yhteisöllisyys, hoiva, tunneherkkyys ovat korvaamattomia perheessä ja pienryhmissä. Kun ne skaalataan valtion tasolle ilman miesten tasapainottavaa vaikutusta (konkretia, statuskilpailu, kylmä analyysi), järjestelmä menee epätasapainoon. Naisena tämän tunnustaminen on ikävää, mutta välttämätöntä. Totuus ei ole misogyniaa, vaan evoluutiobiologiaa ja persoonallisuustiedettä. Jos haluamme kestävän yhteiskunnan, tarvitsemme seksuaalista diversiteettiä johtotehtävissä ei feminististä valtautumista, jossa miehisyys leimataan toksiseksi ja naiseus korotetaan moraaliseksi monopoleksi. Suomi ei kaipaa enempää “likkoja” politiikkaan. Se kaipaa tasapainoa. Ilman sitä suicidal empathy vie Suomen hiljalleen kohti sivilisaation pehmeää itsemurhaa. https://t.co/y4oUvpjWQP #politiikka #feminismi #tasapaino

Mitä väärää siinä on, että suomalainen koulu kuulostaa suomalaiselta, suomalainen juhla näyttää suomalaiselta ja suomalaiset perinteet näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa? Niin niiden kuuluukin olla. Perinteet antavat ihmisille yhteenkuuluvuuden tunteen. Sitä tulee vaalia aina. #perinteet #suomalaisuus #yhteisöllisyys

Miksei nämä musut olleet töissä? Kenellä on aikaa keskiviikkoaamuna klo 9 olla pyllistelemässä urheilukentällä Espoossa? Ja minkä takia PYLLISTELIJÖILLE on annettu lupa varata URHEILUkenttä ja kaikki sen parkkipaikat? Eikö nuo paikat pitäs olla urheilijoille eikä musulmaanien pyllyilyyn. "Espoossa aamu alkoi yhteisellä rukouksella kello 9. Yli 100 muslimia kokoontui Keski-Espoon urheilukentälle. Yhteisrukouksen järjesti Espoon Islamilainen Yhdyskunta. Mukana oli myös espoolainen Mohannad Hazim. Hän kertoo, että parkkipaikat loppuivat kesken, koska ihmisiä tuli niin paljon. – Oli paljon lapsia ja lapsiperheitä. Ihmisiä tuli eri kaupungeista, Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Tunnelma oli lämmin." #Espoo #Yhteisöllisyys #Monikulttuurisuus