Search

Antero Paljakka OLY wrote that the pension contribution indicated on the pay slip was 7.3 percent, whereas in reality, according to him, 25.5 percent of the salary went to it. He described the practice as a tax technical deception stemming from the legacy of the 1993 recession and claimed that naming over two-thirds of the contribution as the employer's share led Finns to perceive pension security as inexpensive. According to Paljakka, pension contributions reduced the employee's purchasing power and gross salary, and the employer viewed the total cost as the price of the employee. He asked how long people would accept that a quarter of the value of work went into the system without them having a say in how the funds were used. #eläkkeet #palkka #verotus (translated)

Mika Merano wrote that the concern over the support for the National Coalition Party had led to communication guidelines, which he claimed originated from Ellun Kanoilta or imams. He assessed that the guidelines resulted in criticism from the Finns Party and discussions about inheritance tax. Merano said he understood why the National Coalition Party did not want to eliminate inheritance tax by reducing an equivalent amount of development aid. According to him, the party's target program committed to the UN's sustainable development principles, which indicated using 0.7 percent of gross national product for development aid. Merano estimated that this meant doubling the current development aid of about one billion euros. He argued that development aid could not be cut if the goal was to increase the use of tax funds for what he described as virtue signaling and for financing, among other things, swimming pools, private zoos, and golf courses. According to him, this would be the case even if the cut would allow for the elimination of the inheritance tax. #Kokoomus #Perintövero #Kehitysapu (translated)

Joonas Kiviranta wrote that the pension contributions paid by the prematurely deceased remained in the pension system according to him, and the heirs received nothing from them. He described property protection as non-existent and the effective inheritance tax rate as 100%. #eläkejärjestelmä #perintö #talous (translated)

Joni Juusela wrote that inheritance tax was one of the most harmful taxes in Finland and should be abolished. Working in the financial sector, he stated that he could see its practical disadvantages and said that Finland needed family businesses committed to growing in the country from generation to generation. Juusela believed that the impact on public finances should be considered when abolishing the tax, as government bond rates were rising globally, in his opinion. He warned of a repeat of the situation in Britain following Truss's mini-budget, when large unfunded tax cuts spooked the bond markets. To secure financing, he suggested cutting development aid and removing the tax exemption for foundations and associations. Juusela reminded that small inheritances were tax-free at that time. If inheritance tax were to be replaced with capital gains tax, he believed that the change should not drastically tighten the taxation of small inheritances, for example when selling old apartments. He proposed protective measures during the transition, such as a tax deferral right similar to Sweden's or deemed acquisition costs, so that the middle class could also have the opportunity to build wealth that spans generations. #perintövero #perheyritykset #kansankapitalismi (translated)

Klaus said he had responded to a user named Sukkola, who he claimed had blocked him. He stated that his criticism was directed at Said Aw-Musse's position as a religious authority rather than at his personal actions. Klaus described classical Sunni Islam as a tradition in which sharia is seen as divinely ordained and as a legal system superior to human laws. According to him, it included legal, moral, and social rules regarding, among other things, testimony, inheritance, apostasy, and legislative authority. Klaus wrote that Aw-Musse had studied theology in Saudi Arabia and worked in a mosque where the teachings of Muhammad ibn Abd al-Wahhab had been used. He described this figure as an ultra-conservative thinker who demanded the return of Islam to its literal roots. According to Klaus, Aw-Musse's refusal to clarify his position on the primacy of Finnish law and the status of sharia justified suspicion. Merely following the law, in his opinion, did not indicate whether he considered the constitutional order of Finland to be just and final or a temporary imposition. Klaus expressed a desire to know what kind of Finland Aw-Musse envisioned in 50 or 100 years. Klaus believed that questions regarding women's rights, freedom of speech, freedom of religion, and criminal law were not leading him into a trap but were inquiries into whether Aw-Musse accepted the principles of the Finnish rule of law. He deemed Aw-Musse's public stance significant for its societal relevance due to his religious role. According to Klaus, integration required not only adherence to the law but also acceptance of fundamental values. #uskonto #oikeudet #kulttuuri (translated)

Otto Juote asked whether it was true that the abolition of inheritance tax failed in the government because the National Coalition Party and the Swedish People's Party did not agree to the conditions set by the Finns Party regarding cuts to development aid and tightening immigration policies. #perintövero #politiikka #Suomi (translated)

Juho Salo criticized Finland's pension system and wrote that if the retirement age were to be raised, it could, in his opinion, be increased all at once to 100 years. He argued that in the system, a worker could pay pension contributions for 50 years, which would correspond to 25 percent of their salary, and receive a pension only at the age of 74. Salo pointed out that, according to him, pension accrual could not be collected. Salo called the system an economic catastrophe. He calculated the total amount of pension contributions and other shares to be 33.7 billion euros: 28.2 billion for occupational pensions, 0.7 billion for employees' shares, and 4.8 billion euros for state contributions. According to him, this amount could be used to pay a monthly basic income of 656 euros in addition to current social benefits and wages without tax increases. He compared the current system to a model where the retirement age would be 50 years and the pension would be 900–1,100 euros per month. Salo believed that money available earlier could be invested by individuals. He also criticized that those born before 1964 would receive the promised pension, while later generations would be left with the bill. Salo proposed that an investment of about 800 euros per month for 25 years would accumulate 240,000 euros without returns and over a million euros with investment returns. He related his comparison to the MSCI World index for the years 2001-2026 and said that wealth would remain for inheritance if 3-4 percent was withdrawn annually. According to him, such a system could make Finnish workers millionaires by the age of 50-60 and free up jobs sooner. Additionally, Salo criticized trade unions for not organizing strikes against pension contributions, development aid, and financing immigration, in his view. He compared the pension system to economic development aid and described it as an even worse solution. #eläke #perustulo #kansantalous (translated)

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

Testamenttilahjoitusten kärkkyjät olivat ikuinen riesa myös antiikin Roomassa. Nämä perinnönmetsästäjät (captatores) liehakoivat vanhoja ja lapsettomia perinnön toivossa (mm. Martialis: Epigrammit VI,63). Kristityt olivat erityisen hanakoita kähveltämään perintöjä. Ilmiö nousi niin näkyväksi ongelmaksi, että siihen jouduttiin puuttumaan keisarillisella lailla ja asiasta valittivat jopa kirkkoisät itse. Keisari Valentinianus I sääti vuonna 370 lain, jolla kiellettiin papistoa ja munkkeja hakeutumasta leskien koteihin perintöjen toivossa. Laki mitätöi kaikki lahjoitukset ja testamentit, jotka nämä naiset olivat tehneet heitä lähestyneille kirkonmiehille. #antiikinRooma #perintö #historia

”Suomen perinnöt ovat viime vuosina kasvaneet, jolloin myös perintöveroa maksetaan enemmän. Perintöveroa maksettiin vuonna 2022 yhteensä 7,5 miljardia euroa.” Tässä on väärä fakta. Perintö- ja lahjaveroa maksetaan vuodessa yhteensä noin 1 mrd. Poistamalla perintö- ja lahjavero näitäkään vinkkijuttuja ei tarvitsisi kirjoittaa. Samalla talous ja työllisyys kohenisivat. Kaikki voittaisivat kuten Ruotsissa: ”Perintö- ja lahjaveron poistaminen oli melko helppoa, koska sitä maksoivat käytännössä vain ne, joilla ei ollut varaa konsultteihin”, totesi Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson vuonna 2021. Ruotsi on osannut tehdä kansan vaurastumista edistäviä veropäätöksiä, joista ovat hyötyneet kaikki. Milloinhan Suomessa ymmärretään sama, minkä sosiaalidemokraattien vetämä hallitus ymmärsi Ruotsissa jo yli 20 vuotta sitten? https://t.co/REfadPSq5f #perintövero #veropolitiikka #Suomi

No tottakai 🤝 Perintövero pitää Suomalaiset köyhinä. Aivan kuten sijoitusten tuoton kohdalla vaurastuminen suvun varallisuuden karttumisen kautta keskeistä on korkoa korolle ilmiö. Siinä kulut ja verot ovat myrkkyä. Jo kahden prosentin vuotuiset osakesijoittamisen kulut syövät 30. vuodessa puolet siitä tuotosta, mikä sinulle muuten tuloutuisi. 10-20% perintövero jarruttaa suvun vaurastumista vastaavalla tavalla. #perintövero #talous #sijoittaminen

@joonaskontta @JouniOvaska Voiko teihin luottaa tässä, Joonas ja Jouni? Jos menette ja mahdollistatte taas vasemmistohallituksen, tuhoisaa perintöveroa ei tietenkään poisteta. Kansa kaipaa kipeästi signaalia siitä, että keskusta palaa kakun kasvattajaksi eikä jää sen jakajaksi. Eli kumpaa tietä mennään? #politiikka #Suomi #vaalit

Ruotsissa demarit ilmoittavat selkä suorana, etteivät halua maahan varallisuus-, perintö- tai lahjaveroa. Suomessa taas koko vasemmisto ja jopa persut eivät halua poistaa perintö- ja lahjaveroa. Miksi Suomessa suhtautuminen vaurastumiseen on näin hapanta? https://t.co/VPoL1ZhHiR #verotus #Suomi #vaurastuminen

Kuolinpesien varat yhteiskunnalle? Aika vauhdikas avaus Vihreiltä. Onkohan mietitty loppuun asti. Tämä ei osuisi sellaisiin todella varakkaisiin, joiden vanhuuden hoiva järjestyy yksityisillä palveluilla. Tavallinen työssäkäyvä keskiluokka sen sijaan uhkaisi menettää merkittävän osan perinnöstään. Varallisuuserojen kasvusta on moni kantanut huolta. Tämä saattaisi pikemminkin lisätä niitä. #varallisuus #perintö #yhteiskunta

Oletko tehnyt töitä koko elämäsi? Puurtanut vuosikymmeniä pitkää päivää jopa ilman lomia? Haluaisitko, että puurtamisesi hedelmät jäisivät perintönä jälkikasvullesi? Vihreät eivät halua. He haluavat ulosmitata asuntosi ja kesämökkisi hoivamaksuihin. https://t.co/RNwdKSHH82 #työ #perintö #Vihreät

Ohhoh, vasemmisto täräytti lähes 10 miljardin sopeutuslistan, joka koostuu käytännössä kokonaan lisäveroista. Näillä eväillä pääsemme taatusti maailman verotetuimmaksi maaksi🥳 Lista alla. Muutokset tulo-, pääomatulo- ja osinkoverotukseen (Sisältää tuloverotusasteikon progression vahvistamisen, ansiotuloveroasteikon ja pääomatuloveroasteikon yhtenäistämisen sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poiston. Tuloverotuksen kiristykset kompensoitaisiin pieni- ja keskituloisille työntekijöille ns. kiky-maksumuutoksia perumalla, eli siirtämällä palkan sivukuluja takaisin palkansaajilta työnantajille.) 3 000 miljoonaa euroa. Suurten omaisuuksien varallisuusvero (ns. miljonäärivero) 1 000 milj.e. Perintö- ja lahjaverotuksen uudistus 100 milj.e. Yhteisöveron korottaminen 21 prosenttiin 1 300 milj.e. Rahoitustoimintavero (ns. pankkivero) 200 milj.e. Lähdevero osinkoverosta vapautetuille yhteisöille 200 milj.e. Varainsiirtoveron ulottaminen arvopaperikauppaan 0,1 %:n kannalla 100 milj.e. Vakuutuskuorien verottaminen suoria sijoituksia vastaavasti 200 milj.e. Veronumeron käytön laajentaminen harmaan talouden ehkäisemiseksi 150 milj.e Puuttuminen keinotekoisiin korkojärjestelyihin ja pöytälaatikkoyhtiöihin 150 milj.e. Kansainvälisen verosuunnittelun vaikeuttaminen arvonnousuverolla 30 milj.e. Harmaan talouden torjuntatoimien tehostus 100 milj.e. Sokeripitoisuuteen perustuva terveysvero 300 milj.e. Polttoaineverotus vuoden 2023 tasolle ja sitominen indeksiin 300 milj.e. Lentoveron säätäminen 200 milj.e. Ajoneuvoveron kevennyksen peruminen 50 milj.e. Työkoneiden polttoaineen verotuen leikkaaminen 100 milj.e. Polttoturpeen verotukien lakkauttaminen 80 milj.e. Metsävähennyksen laskeminen 50 prosenttiin 50 milj.e. Jaksollisen metsänkasvatustuen vähentäminen 10 milj.e. Metsälahjavähennyksen poisto 10 milj.e. Puupohjaisten polttoaineiden verotuen poistaminen 400 milj.e. Maatalouden fossiilisen energiaveron palautuksen poistaminen 40 milj.e. Maankäytön muutosmaksun käyttöönotto 30 milj.e. Jäteveron veropohjan laajentaminen 30 milj.e. Kaivosjätteen veron käyttöönotto 50 milj.e. Maa-ainesveron käyttöönotto 70 milj.e. Pakkausveron käyttöönotto 35 milj.e. Krääsävero pikamuodille ja pienpaketeille 100 milj.e. Asevelvollisuusarmeijan epäsuorat kustannukset mukaan puolustusmenoihin 1 000 milj.e. Yhteensä 9 385 miljoonaa euroa. Lähde: https://t.co/zOGDyYREoL #verotus #talous #poliikka

Jo pelkkä pääomaverotuksen kiristämisen valmistelu toimii, jos tavoitteena on kiihdyttää pääomapakoa Suomesta, heikentää talouskasvua ja julkista taloutta. Tässä tulee hyvin esiin myös ero Ruotsin demareihin. He ymmärsivät jo aikaa sitten, että maa tarvitsee lisää yksityistä pääomaa. Poistivat mm. perintö- ja lahjaveron. Päätösten seurauksena syntyi Euroopan paras pääomamarkkina ja kasvuyrityksille riittää rahoitusta. Loppu on historiaa. Milloinkahan Suomessa päästäisiin samaan ajatusmalliin? https://t.co/8NrmuR9f0k #pääomaverotus #talouskasvu #Suomi

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi