Search

Janne K. Jääskeläinen criticized the National Coalition Party and stated that he would remain a former voter of the party. He wrote that as an entrepreneur, he had to pay his YEL contributions in full even while on the operating table, and described the system as completely inadequate. He predicted a place in opposition for the National Coalition Party. #poliikka #YEL #yrittäjyys (translated)

Otto Meri criticized the cuts to the prosecution service and compared them to the tax-free dividends of trade unions, the tens of millions granted in corporate support to publicly traded companies, and the hundreds of millions in development aid. According to Meri, the handling of a typical criminal case could already take up to five years, and the cuts would further prolong legal proceedings. He assessed that this would particularly increase the uncertainty of crime victims. Meri considered the realization of criminal responsibility to be one of the pillars of the rule of law and stated that the judiciary should be strengthened rather than weakened. He viewed the cuts as a wrong direction. #oikeusvaltio #rikosoikeus #yritystuet (translated)

Matti Hämeenaho criticized the representatives of the National Coalition Party and wrote that they are now demanding cuts, even though, in his opinion, the 10 billion euro list of cuts brought to the meeting in Riga was not approved, and instead, the value-added tax was increased. According to Hämeenaho, small "fringe cuts" were strongly opposed, and he emphasized that actions are decisive. https://t.co/aw105p36Jc #politiikka #talous #Suomi (translated)

Aarne Leinonen named the target for cuts in the evening as the adjustment of pensions, which he estimated to be 2.6 percent in 2027 with costs amounting to 1,066,000,000 euros. He wrote that current retirees should participate in balancing Finland's public finances. According to him, the pension system was not sustainable because 25 percent of the taxes from the work of young people were for the benefit of retirees. #RatkaisutRahapulaan #Eläkkeet #Suomi #Talous (translated)

Jari Mäkäräinen criticized Yle for often choosing female journalists to incite moral panic, according to him. He interpreted Yle's analysis as showing that support for the National Coalition Party among women had dropped to 12 percent and that the Finns Party had surpassed this party. However, according to Mäkäräinen, women were not punishing the National Coalition Party for its policies but for its austerity measures, and men were supporting the state. Mäkäräinen believed that the decline in women's support was due to the impact of budget cuts on sectors predominantly employing women, such as social services, organizations, and public services. In his view, this did not make the cuts unjust, but rather highlighted their effects. He mentioned the Social Democratic Party, the Left Alliance, and the Centre Party as the most popular parties among women and claimed that the left proposed tax increases amounting to nine billion euros. According to Mäkäräinen, the costs of these increases would fall on men who work overtime, start businesses, and pay progressive taxes. Mäkäräinen assessed that the issue for the National Coalition Party was its attempt to soften difficult decisions, while the Finns Party spoke about the same issues more directly. He argued that men were underrepresented in the care sector and overrepresented in dangerous jobs, entrepreneurship, and at the high end of the tax revenue spectrum. In his opinion, the National Coalition Party should maintain its stance even if it lost some female support, as this could help it win over voters who support the sustainability of the state. https://t.co/DfwLyPN03s #Politiikka #NaistenOikeudet #Taloustieto (translated)

Heikki Pursiainen criticized Finnish economic discussion as limited based on two recently published columns in Helsingin Sanomat. According to him, Korkman described what should not be cut and believed that adjustments were necessary but did not propose any cuts. Pursiainen claimed that Korkman also criticized the government’s policies without offering alternatives. Pursiainen wrote that he found Teittinen’s reflections good in themselves but believed they underestimated Finns' ability to impact matters. He argued that Teittinen suggested that adjustments would probably be politically impossible and that Finland's fate depended on economic conditions and Russia. Pursiainen assessed that there could be many actions: he mentioned more encouraging social security, cutting business subsidies, tuition fees, and abandoning incentives for staying home as a parent. He added that for conservatives, a smaller public sector was a goal and not a reason for lamenting, and in his view, adjustments did not threaten the foundations of the welfare state. Pursiainen indicated that economists should also present their own solutions for discussion and negotiation. #Suomi #Taloustiede #Politiikka (translated)

The Day's Bureaucrat compared France's economic situation to Finland's and assessed that France is only a few steps ahead. He wrote that rapidly growing interest expenses were weighing on the state budget, and balancing the budget or changing direction with sensible cuts no longer seemed possible. According to him, cuts should have been made years earlier, as in Finland. The Day's Bureaucrat described the riots and arson of public buildings happening in France at the same time as conditions from which major crises had started before. He warned against investing in France. #Ranska #talous #kriisi (translated)

According to the diaconal barometer, church diaconal workers report that the number of people in need of help has increased significantly due to cuts in social security, which causes financial concern and increases people's isolation. #diakoniatyö #sosiaaliturva #köyhyys (translated)

Nothing at all. Credibility Zero. Zero. Nada. It's starting to get under my skin how @kokoomus treats voters like idiots. There really is no reason to celebrate for either the Centre Party or the Social Democrats. But Kokoomus has been the party that has been viewed somehow upward as some kind of a player party. It has not delivered. Instead, they laugh like little kids when they fiddled away the 4 million cut made by Rydman and "saved the funding for science." How does such a party cut 9 billion? #politiikka #Suomi #äänestys (translated)

Muurahaisten aarre: Missä polut kohtaavat Visuaalista matematiikkaa selkeästi — Finnish Matematiikka selkeästi lapsille by Mr. Numberwise www.amazon.de/dp/B0GYZMNQYL www.amazon.co.uk/dp/B0GYZMNQYL www.amazon.com/dp/B0GYZMNQYL Muurahaisten aarre: Missä polut kohtaavat on visuaalinen matematiikkatarina, joka muuttaa yhtälöt, graafit ja koordinaatit seikkailuksi, jonka lapset voivat todella nähdä ja ymmärtää. Kun Mia ja Alex löytävät rannalta kaksi salaperäistä muurahaispolkua, jotka risteävät keskenään, he tapaavat Mr. Numberwisen — rauhallisen oppaan, joka näyttää heille, että matematiikka ei ole vain numeroita sivulla, vaan myös tarinoita, polkuja, kuvioita ja löytöjä. Muurahaisten, aarrekarttojen, portaiden, värikkäiden polkujen ja innostavien “Ahaa!”-hetkien kautta lapset tutustuvat seuraaviin asioihin: • lineaariset yhtälöt • kulmakerroin • koordinaatit • graafinen esittäminen • leikkauspisteet ja kohtaamispisteet Tämä kirja käyttää alkuperäisiä visuaalisia malleja, jotta algebra olisi helpompi ymmärtää: • kulmakerroin muuttuu portaiksi • yhtälö muuttuu polun reseptiksi • +b muuttuu aloituskerrokseksi • koordinaatit muuttuvat pisteen osoitteeksi • leikkauspiste muuttuu paikaksi, jossa kaksi erilaista polkutarinaa kohtaa Lapsille, jotka tuntevat olonsa hermostuneeksi, jumittuneeksi tai ylikuormittuneeksi matematiikan edessä, tämä kirja tarjoaa lempeää apua matematiikka-ahdistukseen ystävällisten kuvien, yksinkertaisten askelten ja tuttujen ideoiden avulla. Sen sijaan että algebra tuntuisi abstraktilta tai pelottavalta, kirja yhdistää uudet käsitteet asioihin, jotka lapset jo ymmärtävät: portaisiin, polkuun, muurahaiseen ja tarinaan. Tämä kirja yhdistää: ✔ tarinan ✔ visuaaliset selitykset ✔ ratkaistut tehtävät ✔ vaiheittaisen oppimisen ✔ piirrokset ja graafit ✔ harjoitussivut ✔ “Math Made Clear” -tyyliset selitykset ✔ mieleenpainuvat “Ahaa!”-hetket Sen sijaan että lapset opettelisivat kaavoja ulkoa, he alkavat nähdä, miten matematiikka liikkuu. Täydellinen uteliaille oppijoille, visuaalisille ajattelijoille, kotikoulua käyville perheille, luokkahuoneisiin ja lapsille, jotka tutustuvat algebraan ensimmäistä kertaa. Kirja on suunniteltu ensisijaisesti 10–14-vuotiaille lapsille, mutta se voi auttaa myös vanhempia oppilaita, joiden mielestä algebra on vaikeaa ja jotka tarvitsevat selkeämmän ja visuaalisemman selityksen. Ja rehellisesti sanottuna … ehkä monet aikuisetkin ymmärtävät tämän kirjan avulla vihdoin kulmakertoimen paremmin. Visuaalinen matematiikkatarina ratkaistuilla tehtävillä — luotu tekemään algebrasta vihdoin selkeää ja ymmärrettävää. matematiikka lapsille algebra lapsille lineaariset yhtälöt ymmärrä kulmakerroin koordinaatisto lapsille kesäisiä seikkailutarinoita 9–12-vuotiaille lapsil apua matematiikka-ahdistukseen #matematiikkaLapsille #algebraLapsille #lineaarisetYhtälöt #ymmärräKulmakerroin #koordinaatistoLapsille #kesäisiä_seikkailutarinoita_9_12_vuotiaille_lapsil #apua_matematiikka_ahdistukseen #20260925_2249 #20260925 #Finland #Finnish #Lapset #Lastenkirjat #Amazon #Kids #0260 #FerdinandMagellan #Magellan #JuanSebastiánElcano #Elcano #JamesCook #Cook #MarcoPolo #Polo #IbnBattuta #Battuta #ZhengHe #VascoDaGama #DaGama #AmerigoVespucci #Vespucci #RoaldAmundsen #Amundsen #ErnestShackleton #Shackleton #DavidLivingstone #Livingstone #Sacagawea #(20261006: 915(465)8 #Onnellinen #OnnellinenKoulutus #OnnellisetLapset #OnnellinenMatematiikka

Nyt mentiin liian pitkälle. Suomalaisessa politiikassa pitää olla tilaa kovillekin mielipiteille, mutta ilman vihan lietsontaa tai vihjailua, joka ruokkii vastakkainasettelua. Poliittisia erimielisyyksiä ei pidä selittää vihalla. Vihaan perustuva populistinen puhe on vaarallista ja vastuutonta. Se ei palvele demokratiaa. Tällaiseen poliittiseen puheeseen sortui @Demarit varapuheenjohtaja Nasima Razmyar syyttäessään hallitusta sote-järjestöjen ”vihaamisesta” julkisen rahoituksen leikkausten vuoksi. Sanalla viha on painonsa. Tässä maassa on jo aivan tarpeeksi vastakkainasettelua ilman, että poliitikot ryhtyvät tietoisesti kylvämään sitä lisää. Sanansa saa valita itse, mutta niistä pitää myös kantaa vastuu. SDP:n puheenjohtajalta Antti Lindtmanilta on perusteltua odottaa johtajuutta. Puoluejohdon tehtävä on huolehtia siitä, että keskustelu pysyy asiallisena ja että poliittinen vastuu kannetaan myös omasta puheesta. #politiikka #demokratia #viha

Nazima hyvä, hallituksen politiikka on mielestäsi aina suuria adjektiiveja, tällä kertaa kylmää ja epäinhimillistä. Mutta mikään ei oikeasti ole yhtä kylmää ja epäinhimillistä kuin Demareiden paljon käyttämä "Pienten puolella" oleminen, mikä on lähes täydellinen poliittinen iskulause – koska kuka olisikaan pieniä vastaan? Kristittynä vierastan sitä, että altruistisia ihanteita, kuten "pienten puolella olemista", käytetään politiikassa moraalisena valtakorttina (samalla kun itse istuskellaan Viittakiven hillotolpilla), jota ei enää tarvitse perustella. Joten - puretaan "pienten puolella oleminen" kappaleiksi. Let's go. Siilasmaa kuvaa Paranoidi optimisti -kirjan alkupuolella Nokian ongelmaa ennen kaikkea strategisena lukkiutumisena. Nokia oli ollut niin pitkään maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, että organisaatio alkoi pitää omia oletuksiaan lähes itsestäänselvyyksinä.Menestys vahvisti käsitystä siitä, että nykyinen strategia oli oikea. Kun toimintaympäristö muuttui nopeasti iPhonen ja Androidin myötä, Nokia ei muuttanut omaa ajatteluaan ja raskaaksi muuttunutta Symbian-järjestelmäänsä riittävän nopeasti. Apple teki jotain aivan muuta. iPhone oli kosketusnäyttöön ja käyttökokemukseen perustuva pieni tietokone. Vielä suurempi muutos tuli vuonna 2008, kun Apple avasi App https://t.co/yhQ9jpC1in ei yrittänyt itse tehdä kaikkea. Se avasi alustansa ulkopuolisille kehittäjille. Kuka tahansa pystyi perustamaan yrityksen, kehittämään sovelluksen ja tarjoamaan sen miljoonille iPhonen käyttäjille App Storen kautta.Tästä syntyi todellinen win–win-tilanne: kehittäjä sai asiakkaat, käyttäjä sai uusia palveluja, Apple sai paremman tuotteen ja vahvemman ekosysteemin. Apple ymmärsi, ettei toisen menestys ole siltä pois: jos muut menestyvät sen alustalla, myös Apple vahvistuu. Se on niukkuusajattelun vastakohta. Poliittinen vasemmisto katsoo taloutta liian usein Nokian vanhan logiikan kautta: jos joku rikastuu, joku toinen on muka hävinnyt – tax the rich, jotta ollaan "pienten puolella". Sama tasapäistämisen ajatus näkyy koulussa: eroja pyritään kaventamaan sen sijaan, että kaikkien annettaisiin nousta niin korkealle kuin kyvyt kantavat. "Rankaise lahjakkaita oppilaita, jotta ollaan "pienten puolella". Todellisuudessa hyvin rakennettu yrityksiä tukeva kapitalistinen järjestelmä ei jaa samaa kakkua uudelleen, vaan kasvattaa koko kakkua. Ja kuka sitä kakkua tulevaisuudessa kasvattavat: tämän päivän lahjakkaat oppilaat, jos vaan annamme heille mahdollisuuden. Siilasmaa kuvaa myös Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ilmapiiriä ongelmalliseksi. Hallituksessa ei ollut riittävän vahvaa haastamisen kulttuuria. Johdolta saatua tietoa ja strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu tarpeeksi voimakkaasti, eikä huonoja uutisia tai pahimpia vaihtoehtoja nostettu ajoissa riittävän selvästi pöydälle. Muutos siis nähtiin, mutta siitä ei seurannut tarpeeksi nopeasti riittävän suuria päätöksiä.Siilasmaan johtamisoppi on, että hallituksen ja johtajan pitäisi jatkuvasti kysyä: • Onko koko toimialan kilpailulogiikka muuttumassa? • Mitä meidän pitäisi uskaltaa päästää irti? • Miten vahvistaa yritystä, kun toimintaympäristö muuttuu? Suomen toimintaympäristö muuttui radikaalisti finanssikriisin tienoilla 2008. Nokia romahti, digitalisoituminen aiheutti metsäteollisuuteen lovin, ja eräänlaisen keskuspankki sosialismin, jossa valtion ainoan tulonlähteen eli yrityksen on yhä haastavampi toimia. Valtio ottaa velkaa, jonka keskuspankki voi lopulta rahoittaa luomalla uutta rahaa – Martin Paasin sanoin "Aku Ankka -rahaa" - Se kasvattaa julkisen sektorin ostovoimaa suhteessa yksityiseen sektoriin, vaikka vaikutus ei aina näy kuluttajahintainflaatiossa, vaan esimerkiksi omaisuusarvojen nousuna. Tämä on siis tulonsiirto yksityiseltä julkiselle sektorille. Ongelma on rakenteellinen: Valtion paisuessa keskitytään julkisiin palveluihin, ei yrityksien, investoien ja uuden liiketoiminnan syntyyn. Jos julkinen sektori kasvaa mutta yksityinen sektori ei, järjestelmä alkaa syödä omaa rahoituspohjaansa.Toimintaympäristö on siis muuttunut, ja meidän pitäisi pystyä mukauttamaan Suomi Oy:n toiminnot sen mukaan. Velkaraha on Suomen Symbian: se lisää valtioriippuvuutta, vaikka siitä irtautuminen vahvistaisi aidon vaurauden lähdettä – yrityksiä.Sitä puolustellaan "pienten puolella olemisella", vaikka vanhan järjestelmän ylläpitäminen ruokkii tehottomuutta ja siirtää tämän päivän lyhytnäköisten ratkaisujen laskun tuleville sukupolville.Mikä siis olisi aitoa pienten puolella olemista? Se, että valtioriippuvuutta karsitaan keskittymällä valtion ydintoimintoihin: maanpuolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen, oikeusvaltioon, koulutukseen, välttämättömään sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Julkisen sektorin ydintoimintoja ei ole järjestötoiminta. STEA-leikkauksissa on kyse siitä, käytetäänkö rajalliset valtion rahat mahdollisimman vaikuttavasti. Jos miljoonia sitoutuu järjestörakenteisiin, lobbaamiseen, lausuntoihin ja hankkeisiin, jää vähemmän rahaa konkreettiseen apuun. Vammaisten varsinaisista palveluista vastaavat jo hyvinvointialueet, joten rahoitusta on perusteltua siirtää enemmän suoraan hyvinvointipalveluihin kuin kehitysvammaliittoon. Sama idea sydänliiton kanssa: Jos henkilö saa sydänkohtauksen, ei hän soita sydänliittoon, vaan hän soittaa ambulanssin. Rajalliset julkiset varat on ensisijaisesti suunnattava siihen, että ydintoiminnot – ensihoito, hoitoon pääsy ja varsinainen palvelutuotanto – toimivat nopeasti ja tehokkaasti. Vain tehostamalla ydintoimintoja, pääsemme purkamaan keskuspankkisosialismia, joka olisi aitoa "pienten puolella olemista. 2000-luvun alussa nuorena Nokian kesätyöläisenä nautin ilmaisista lounaista Nokian terassilla, ja tarjolla oli usein jopa samppanjaa. Tänään yritykset joutuvat aivan toisenlaiseen todellisuuteen: kustannusrakennetta kevennetään, käyttökatetta vahvistetaan, pääoman tuottavuutta parannetaan, prosesseja tehostetaan, investointeja priorisoidaan ja kassavirtaa suojataan aiempaa tarkemmin. Myös politiikassa pidetään sitkeästi kiinni vanhoista strategioista ja valtioriippuvuudesta. Poliittinen vasemmisto toistaa olevansa "pienten puolella", vaikka käytännössä se usein tarkoittaa, että valtio – eli veronmaksaja – velvoitetaan ylläpitämään yhä raskaampaa ja tehottomampaa järjestelmää. Ja jos joku kyseenalaistaa systeemin, vastaukseksi tarjotaan helposti kuvaa "Purran saksista" sen sijaan, että puhuttaisiin rakenteista. Jokainen leikkaus tuntuu kipeältä – mutta joskus juuri leikkaamatta jättäminen on vaarallisinta. Suomen ainoa taloustieteen nobelisti Bengt Holmström on kiteyttänyt asian: "Suomen sairauden nimi on valtioriippuvuus." Hänen pointtinsa ei koske vain velkaa, vaan kulttuuria, jossa olemme tulleet riippuvaiseksi valtiosta. Kun vastuu siirtyy valtiolle, oma vastuunotto, yritteliäisyys ja yhteisöllisyys heikkenevät. Samalla moraaliseen kompassiin pääsee ilmaa: konservatiivi kristitty on osa äärioikeistoa, koska he eivät ole Demareiden lailla "pienten puolella". Palaten vielä Siilasmaahan. Hän kuvasi Nokian hallituksen ja ylimmän johdon ongelmaksi haastamisen kulttuurin puutteen. Strategisia oletuksia ei kyseenalaistettu riittävästi, eikä huonoja uutisia uskallettu nostaa ajoissa pöydälle – osin siksi, ettei haluttu leimautua hankalaksi tai ylimieliseksi - öyhöttäjäksi. Haastamista tarvitaan nyt politiikassa. Meidän on uskallettava kysyä, mikä on aidosti "pienten puolella" olemista ja mitkä tehtävät todella kuuluvat valtiolle. Nokiankin kohtalossa vaarallisinta ei lopulta ollut muutos, vaan se, ettei muutokseen uskallettu reagoida ajoissa. Sama pätee Suomeen: joskus kaikkein epäinhimillisintä on jättää tekemättä ne uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää myös seuraaville sukupolville. Se on aitoa pienten puolella olemista. On huolestuttavaa, että politiikassa on ihmisiä, jotka eivät tätä ymmärrä. Jos tämän ymmärtää - ja silti puhuu suurin kylmävin adjektiivein nykyhallituksesta, on älyllisesti epärehellinen. #politiikka #talous #Suomi

Natsien valtaannousun taustalla 1930-luvulla olivat mm. ankara leikkauspolitiikka ja talouskuri sekä pikkuporvariston pelko sosiaalisen aseman menetyksestä. Lisäksi juutalaiset olivat natsien mukaan taloudellinen ja kulttuurinen uhka sekä sorto-opin edistäjiä. #natsit #talouskuri #1930luvulla #FI

1/3: Absurdia. Hiljattain HUSin johto arvioi, että leikkausjonot saataisiin 21 miljoonalla €:lla kuntoon. Siihen ei 3.1 miljardin €:n budjetista löydy rahaa. ”Apottiin on järkevintä laittaa rahaa 850 miljoonaa lisää, ehdottavat konsultit.” #RahaaOn https://t.co/6218KdwTNH #terveydenhuolto #budjetti #leikkausjonot

STEA-leikkausten vaikutukset voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä sosiaali- ja terveysalan järjestöille, joilla on jo meneillään muutosneuvotteluja irtisanomisten ja lomautusten vuoksi, koska ensi vuoden avustustaso putoaa merkittävästi edellisvuodesta. #STEA #sosiaalipalvelut #leikkaukset

Piti palata vanhaan vääntöön facebookissa, joten jaetaan nyt tännekin: Miksi STEA avustusten leikkaus on järkevää? Silmiä avaavaa on kuunnella pohjalle tämä: https://t.co/5XLXeSZTLM Otetaan esimerkiksi kehitysvammaliitto. Merkittävä osa sen toiminnasta ja resursseista menee vaikuttamiseen ja lobbaamiseen, lausuntojen ja kannanottojen tekemiseen, työryhmiin osallistumiseen, päättäjien tapaamiseen, koulutuksiin, webinaareihin, työpajoihin, tietoiskuihin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin. Kehitysvammaliitto itse kertoo vuoden 2025 toiminnastaan esimerkiksi antaneensa 17 lausuntoa ja kannanottoa, toimineensa 35 työ- ja ohjausryhmässä sekä tavanneensa kansanedustajia, avustajia ja muita päättäjiä. Kysymys siis kuuluu: paljonko käytetystä rahasta muuttuu lopulta konkreettiseksi avuksi kehitysvammaisen ihmisen arjessa. Kehitysvammaliitto sai vuonna 2025 noin 2,4 miljoonaa euroa STEA-rahoitusta. Liitolla oli vuoden aikana 52 palkattua työntekijää. Jos sama 2,4 miljoonaa euroa käytettäisiin suoraan palvelujen ostamiseen ja avun hinnaksi oletettaisiin esimerkiksi 60 euroa tunnilta, rahalla voitaisiin ostaa noin 40 000 tuntia konkreettista apua vuodessa. Tämä olisi kymmeniä kertoja tehokkaampaa, kuin liittojen rahoittaminen. Tehottomuudesta kertoo myös se, että kehitysvammaliitto kertoo antaneensa vuonna 2025 neuvontaa 3 842 yhteydenottajalle. Vertailun mittakaavaksi: 40 000 tuntia jaettuna 3 842 henkilölle olisi keskimäärin noin 10,4 tuntia henkilökohtaista apua jokaiselle, jos se toteutettaisiin markkinaehtoisesti. Nyt henkilö saa puhelun verran neuvontaa... tehokasta?🙄 Kehitysvammaliiton Papunetilla, selkokielen kehittämisellä tai muulla ”asiantuntijatyön" kohdalla pitää kysyä : onko tehokkaampaa rahoittaa järjestörakennetta, lobbausta, lausuntoja, seminaareja ja työryhmiä vai antaa mahdollisimman suuri osa rahasta suoraan apua tarvitsevien ihmisten palveluihin? Tässä on ongelman ydin. Vammaisten varsinaisten palvelujen järjestämisestä vastaavat hyvinvointialueet. Liitot tuottavat lähinnä ”oheispalveluja”. Ts. Jos ihminen saa sydänkohtauksen, hän soittaa ambulanssin. Ei hän soita Sydänliittoon. Samalla tavoin kehitysvammaisen ihmisen jokapäiväisessä avuntarpeessa palveluvastuu on ensisijaisesti hyvinvointialueella, ei etujärjestöllä. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) järjestää vammaisille muun muassa henkilökohtaista apua, asumisen tukea, kuljetuspalveluja, vammaissosiaalityötä sekä vammaispalvelujen neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi hyvinvointialue järjestää omaishoidon tukea silloin, kun vammaisen tai sairaan henkilön hoito ja huolenpito tapahtuvat kotona. Keusotessa henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa myös palvelusetelillä tai kilpailutetulta yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavana palveluna. Markkinaehtoista palvelutuotantoa voidaan siis käyttää aivan hyvin julkisen järjestämisvastuun sisällä. Rahan voisi esimerkiksi kanavoida hyvinvointialueiden kautta palveluseteleiksi tai kilpailuttaa palvelut niin, että koulutetut yksityiset palveluntuottajat voisivat tarjota konkreettista apua suoraan vammaisille ihmisille. Mitä siis loppujen lopuksi tarkoittaa ”hyvinvointivaltio” tai ”pienten puolella oleminen”? Onko se mahdollisimman viisasta ja vaikuttavaa auttamista – vai rahojen kaatamista rälssiin? Niin, ja lukekaa se @ottojuote räikkä tähän perään. Se tiivistää kaiken oleellisen. https://t.co/pqg2qBYd0u Lähteet: https://t.co/59sBjqIsA9 https://t.co/iTwHDo95Ju…/vammaiset…/henkilokohtainen-apu/ https://t.co/X5kyi5KSq1 https://t.co/VnQDQOi3Dc #vammaiset #hyvinvointi #STEA

Kainuun keskussairaala koeponnistettu ja erinomaiseksi todettu! Suunniteltu leikkaus oli eilen, jossa poistettiin lähes kaksi kiloa kasvaimia (lähes 100 %:sti hyvälaatuisia!). Sairaslomalla nyt 10.9. asti. Ja tämä sairaala, aivan upea! Henkilöstö priimaa ja tilat uudet 👌 https://t.co/PvJO8m0AGZ #terveys #sairaala #leikkaus