Search

Otto Meri criticized the cuts to the prosecution service and compared them to the tax-free dividends of trade unions, the tens of millions granted in corporate support to publicly traded companies, and the hundreds of millions in development aid. According to Meri, the handling of a typical criminal case could already take up to five years, and the cuts would further prolong legal proceedings. He assessed that this would particularly increase the uncertainty of crime victims. Meri considered the realization of criminal responsibility to be one of the pillars of the rule of law and stated that the judiciary should be strengthened rather than weakened. He viewed the cuts as a wrong direction. #oikeusvaltio #rikosoikeus #yritystuet (translated)

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

Moni on toivonut keskustelua sijoitusvarallisuuden avulla elämisestä, tässä tulee ajatuksia… 💸 Aihe on haastava, sillä toimimalla optimaalisesti on mahdollista vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. En itse ole asiantuntija, enkä ole jäänyt varhaiseläkkeelle, vaan elätän itseni sijoittamalla aktiivisesti ja treidaamalla. Jos en siinä onnistu, niin etsin muita töitä. Aika moni tuntuu ajattelevan yksinkertaisesti, että jos osakkeet tuottavat keskimäärin noin 10% vuodessa (mikä tekisi esimerkiksi miljoonalla eurolla satatuhatta vuodessa), niin ostamalla koko rahalla vaikka maailmanindeksiä voisi suhteellisen helposti elättää itsensä. Siinä tulee kuitenkin helposti unohtaneeksi mm. verot, inflaation ja osakkeisiin liittyvät riskit. Eli pahimmillaan tuotot voivat olla negatiivisia vaikka vuosikymmenen ajan. Se on toki poikkeuksellista, mutta riski tuntuu hyvin todelliselta kun miettii työuran päättämistä. Selvästi turvallisempi vaihtoehto on sijoittaa velkakirjoihin, mutta niissä suurin riski on yleensä inflaatio, mikä voi jättää reaalituoton nollaan tai negatiiviseksikin. Lisäksi on monta tapaa hävittää oma sijoitusvarallisuus (mm. kulukurin pettäminen, uhkapelaaminen, treidaaminen, huijaukset), eikä säästöillä eläminen siten sovellu kaikille. Valitettavasti et voi tietää varmuudella, että koskeeko tämä sinua, ennen kuin kokeilet. Ei tietenkään ole helppoa rajoittaa kuluttamista, kun tilillä lojuu miljoonia, varsinkaan kun elämä on täynnä yllätyksiä… Yleisesti puhutaan neljän prosentin nyrkkisäännöstä, jossa sijoitat 50-75% osakeindekseihin, loput velkakirjoihin ja sitten nostat 4% salkusta vuosittain (lisäksi korotat aina nostoa inflaation verran). Miljoonan pääomalla nostaisit siis 3333 euroa kuukaudessa, ennen veroja. Se voi jollekin olla riittävästi, mutta on syytä huomioida, että tämäkään strategia ei ole riskitön ja rahat voivat loppua parissa vuosikymmenessä, tai nopeamminkin jos pörssi romahtaa ja inflaatio jyllää. Valitsisinkin itse ilman muuta strategian, jossa noston suuruus riippuu salkun tuotosta. Koska pääomaan kohdistuva riski on silloin pienempi, niin suuremman osan voisi sijoittaa osakkeisiin. Jotkut ostavat korkeaa osinkotuottoa tarjoavia osakkeita ja säätävät nostoja vaihtelevien osinkojen mukaan. Ei mielestäni huono strategia, mutta todennäköisyys kasvaa, että tulee ottaneeksi liikaa riskejä. Markkinoiltahan löytyy osakkeita, joiden osinkotuotto on kymmeniäkin prosentteja, mutta selvää on, ettei se ole kestävä taso… Mielestäni ensimmäinen havainto, kun tätä kaikkea alkaa miettimään on se, että mitä pidempään viivästytät eläkkeelle jäämistä, sitä paremmin ja turvallisemmin loppuelämäsi elät. Ehkä parhautta on se, että löytää itselleen työn, jonka parissa viihtyy. Moni lopettaakin työelämän vaiheittain tai tekee harrastuksesta työn, kuten minäkin olen tehnyt. Eläkeläiseksi en ole ryhtymässä. Mitä ajatuksia tämä teissä herätti ja onko kellään kokemusta FIREttämisestä? Jos on, niin jakakaa kokemusianne... 🙏 #pekka #sijoittaminen #talous #eläke

Tämä Yrittäjä tässä Kirjoitin selvityksen yrittäjän arjesta. Lähetin sen suoraan kolmelle vasemmistopuolueen puheenjohtajalle, koska juuri he ovat esittäneet julkisesti haluavansa korottaa yrittäjien veroja. Selvityksen tavoitteena on osoittaa, että yrittäjien asema on jo nyt niin vaikea, että verojen korottaminen saattaa olla monille se neula, joka katkaisee kamelin selän. Tämä nähtiin jo edellisen hallituksen yrittäjäeläkelain uudistuksen jälkeen tuhansien yksinyrittäjien lopettaessa. Hyvät vasemmistopuolueiden puheenjohtajat SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman Vihreitten puheenjohtaja Sofia Virta Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela Te kaikki puheenjohtajat ajatte listaamattomien osakeyhtiöiden jakamien osinkojen verotuksen korottamista. Lukekaa tämä selostus yhden, yhteiskunnan kannalta mitä parhaimman yrittäjän elämäntarina. Samanlaisia yrittäjäkohtaloita Suomessa on kymmeniä tuhansia - yksinyrittäjien elämät mukaanlukien yli satatuhatta. Oletteko ajatelleet, että palkansaajat maksavat samoista tuloista vähemmän veroja ja maksuja kuin yrittäjä, kun verojen määrää tarkastellaan 20 tai 30 vuoden periodilla. Menestyneen yrityksen yksittäisen vuoden tarkastelu ei kerro kokonaisverotuksesta mitään. Oletteko todella sitä mieltä, että yrittäjien verotusta voidaan edelleen korottaa, byrokratiaa lisätä ja aikatauluja nopeuttaa reaaliaikaisuuteen asti. Ilmeisesti tavoitteenne on jatkaa holtitonta julkisten varojen tuhlaamista. Työnantajayritysten määrä on katastrofaalisesti vähentynyt. Tämä on paljon suurempi ongelma kuin tilastollisen lapsiköyhyyden lisääntyminen. Veroja korottamalla tämä tilanne ei ainakaan käänny. Oletteko ajatelleet, että yritykset ja yritysten työntekijät maksavat koko julkisen sektorin ja suomalaisen sosiaaliturvan. Oletteko ajatelleet, että jossain on raja, joka katkaisee kamelin selän. Tuhansien yrittäjien kohdalla raja on jo ylitetty. Julkinen sektori on välttämätön, mutta se ei tuota euroakaan yhteisen hyvinvoinnin kassaan. Tämä kirjoitus on rankka esimerkki siitä, millaista yrittämisen arki kymmenille tuhansille yrittäjille on. Suomalaisille poliitikoille yrittäjät ovat vain rahasampo, joka tuottaa heille joka vuosi miljardeja euroja tuhlattavaksi kaikenlaiseen hyvään ja hömppään. Poliitikoilla riittää sympatiaa jokaiselle kehitysmaasta valehtelemalla Suomeen tulleelle (jopa rikollisille), mutta kaiken kivan maksajille ei myötätuntoa ole. Jokaisen yrittäjäksi aikovan tulisi lukea tämä kirjoitus. Sekä jokaisen eduskuntaan aikovan poliitikon. Jotta he näkisivät kuinka rankkaa yrittäjien elämä on. Ja jokaisen yhteiskuntaa seuraavan kansalaisen. Ehkä silmät aukeavat näkemään, että yrittäjät ja palkansaajat ovat samassa veneessä ja soutavat samaan suuntaan. Tässä linkki kirjoitukseen Tämä Yrittäjä tässä https://t.co/zUy4DHx9we #yrittäjyys #verotus #suomalaiset

Toisin kuin Osmo tuossa esittää, niin valtaosa yhteisöveron alennuksesta kohdentuu suomalaisille pk-yrityksille, ei ”ulkomaisille omistajille”. Kyseessä on siis yrityksen voitostaan maksama vero. Omistajat maksavat yrityksestä ulosotetusta rahasta osinkoveroa. Ja tämä veronalennus nimenomaan kannustaa investoimaan voitot yrityksen tulevaan kasvuun osinkojen maksun sijaan. Olisi hyvä että edes perusasiat ja yritysten toimintalogiikka olisi tiedossa ennen kuin asioihin muodostaa vahvoja kantoja. #pkyritykset #verotus #investointi

Ohhoh, vasemmisto täräytti lähes 10 miljardin sopeutuslistan, joka koostuu käytännössä kokonaan lisäveroista. Näillä eväillä pääsemme taatusti maailman verotetuimmaksi maaksi🥳 Lista alla. Muutokset tulo-, pääomatulo- ja osinkoverotukseen (Sisältää tuloverotusasteikon progression vahvistamisen, ansiotuloveroasteikon ja pääomatuloveroasteikon yhtenäistämisen sekä listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poiston. Tuloverotuksen kiristykset kompensoitaisiin pieni- ja keskituloisille työntekijöille ns. kiky-maksumuutoksia perumalla, eli siirtämällä palkan sivukuluja takaisin palkansaajilta työnantajille.) 3 000 miljoonaa euroa. Suurten omaisuuksien varallisuusvero (ns. miljonäärivero) 1 000 milj.e. Perintö- ja lahjaverotuksen uudistus 100 milj.e. Yhteisöveron korottaminen 21 prosenttiin 1 300 milj.e. Rahoitustoimintavero (ns. pankkivero) 200 milj.e. Lähdevero osinkoverosta vapautetuille yhteisöille 200 milj.e. Varainsiirtoveron ulottaminen arvopaperikauppaan 0,1 %:n kannalla 100 milj.e. Vakuutuskuorien verottaminen suoria sijoituksia vastaavasti 200 milj.e. Veronumeron käytön laajentaminen harmaan talouden ehkäisemiseksi 150 milj.e Puuttuminen keinotekoisiin korkojärjestelyihin ja pöytälaatikkoyhtiöihin 150 milj.e. Kansainvälisen verosuunnittelun vaikeuttaminen arvonnousuverolla 30 milj.e. Harmaan talouden torjuntatoimien tehostus 100 milj.e. Sokeripitoisuuteen perustuva terveysvero 300 milj.e. Polttoaineverotus vuoden 2023 tasolle ja sitominen indeksiin 300 milj.e. Lentoveron säätäminen 200 milj.e. Ajoneuvoveron kevennyksen peruminen 50 milj.e. Työkoneiden polttoaineen verotuen leikkaaminen 100 milj.e. Polttoturpeen verotukien lakkauttaminen 80 milj.e. Metsävähennyksen laskeminen 50 prosenttiin 50 milj.e. Jaksollisen metsänkasvatustuen vähentäminen 10 milj.e. Metsälahjavähennyksen poisto 10 milj.e. Puupohjaisten polttoaineiden verotuen poistaminen 400 milj.e. Maatalouden fossiilisen energiaveron palautuksen poistaminen 40 milj.e. Maankäytön muutosmaksun käyttöönotto 30 milj.e. Jäteveron veropohjan laajentaminen 30 milj.e. Kaivosjätteen veron käyttöönotto 50 milj.e. Maa-ainesveron käyttöönotto 70 milj.e. Pakkausveron käyttöönotto 35 milj.e. Krääsävero pikamuodille ja pienpaketeille 100 milj.e. Asevelvollisuusarmeijan epäsuorat kustannukset mukaan puolustusmenoihin 1 000 milj.e. Yhteensä 9 385 miljoonaa euroa. Lähde: https://t.co/zOGDyYREoL #verotus #talous #poliikka

SDP on korottamassa: - Pääomaveroa - Ansiotuloveroa - Yhteisöveroa - Osinkoveroa Ja lanseeraamassa: - Puolustusveron - Maastapoistumisveron + heilastelee omaisuusveroa havittelevan Vasemmistoliiton kanssa. Eikö näiden ahneudella ole mitään rajaa? https://t.co/KmgXl2wKam https://t.co/6mzSKqb76b #verotus #Suomi #politiikka

Vuonna 2014 Luona Oy:n liikevaihto oli noin 3,5 miljoonaa euroa. Sitten alkoi pakolaiskriisi. Parissa vuodessa liikevaihto nousi yli 50 MILJOONAAN euroon ja yhtiö teki miljoonavoittoja vastaanottokeskusbisneksellä. Voittoja siirrettiin konserniavustuksina emoyhtiölle Barona Groupille, joka jakoi samana vuonna miljoonia euroja osinkoina omistajilleen. Ja kuten jo tuolloin uutisoitiin: järjestelystä saatiin myös verosuunnitteluhyötyä. Veronmaksaja maksaa vastaanottopalvelut → yhtiö tekee miljoonavoitot → rahat siirtyvät konserniin → omistajat saavat veronmaksajien rahat miljoonaosinkoina. Suomen maahanmuuttobisnes pähkinänkuoressa. Kaikki laillista. #maahanmuutto #liikevaihto #verotus

Maahanmuuttobisneksellä voi Suomessa tehdä niin paljon rahaa, että luvut alkavat kuulostaa jo absurdilta. Juhani Pälve on Kotokunta Oy:n toimitusjohtaja ja suurin yksittäinen omistaja. Kotokunta pyörittää vastaanottokeskuksia Migrille eli käytännössä veronmaksajien rahoilla. Yhtiö teki viime vuonna 107 miljoonan euron liikevaihdon ja 14 miljoonan liikevoiton. Kolmessa vuodessa omistajille on jaettu noin 34 miljoonaa euroa osinkoja. Pälven omistus kulkee hänen oman sijoitusyhtiönsä Jotovik Oy:n kautta. Eli yksinkertaistettuna: valtio maksaa vastaanottopalveluista → Kotokunta tekee miljoonavoittoja → voittoja jaetaan omistajille → Pälve omistaa Kotokuntaa oman Jotovik-yhtiönsä kautta. Ja nyt esiin on noussut tieto, että Pälvelle olisi rakenteilla Paraisille yli 800 neliön lomakiinteistö. Veronmaksajien rahoilla tietenkin. Tuon rakennushankkeen omistus ja rahoitus pitää vielä varmistaa, mutta yksi asia on jo selvää: Suomen maahanmuuttobisneksessä liikkuu aivan järjettömiä määriä veronmaksajien rahaa. Alla kuvakaappaus hänen yrityksen liikevaihdosta ja tuloksesta. #maahanmuutto #liiketoiminta #Suomi

"Kolmen viim vuoden aikana 34milj€ osinkoina" 👨Juhani Pälve → isä Heikki Pälve → Kokoomus, Turun kaupunginvaltuutettu ja ent. apulaispormestari. 👨‍🦰Matias Pälve (+ Sanna Svahn) → ex-Attendo, nyt molemmat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ylimmässä johdossa (lobbari-gate) 1/2 #osinko #talous #Suomi

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Mielenkiintoinen infosotapäivä UN WATCH teki julkaisun jota Suomessa kovasti levittivät Israelin ystävät ja tietyt kristilliset piirit. Julkaisun mukaan UNICEFltä on tullut raportti joka todistaa ettei Gazassa ole ollut nälähätää ja siihen uskovat ovat olleet "hyväntahtoisia hölmöjä hamas-psykoosissa". Tämä oli suora lainaus eräältä kommentoijalta. Ennen kuin mennään syvemmin itse julkaisuun on hyvä käydä julkaisussa mainittuja tahoja. 1. UN Watch on sveitsiläinen kansalaisjärjestö (NGO), jonka perusti vuonna 1993 Morris B. Abram. Abram oli yhdysvaltalainen kansalaisoikeusaktivisti ja entinen YK-suurlähettiläs, joka toimi myös American Jewish Committee (AJC) -järjestön johdossa. UN Watch oli pitkään sidoksissa AJC:hen, mikä loi järjestölle vahvan pro-Israel-taustan. 2. American Thinker (americanthinker.com) on yhdysvaltalainen verkkolehti ja julkaisu, jonka poliittinen suuntautuminen on vahvasti oikeistolainen ja konservatiivinen (Right / Far-Right). Sen poliittinen julkaisut edustavat kansalliskonservatiivista ja populistista linjaa. Sen artikkelit tukevat pääasiassa Yhdysvaltain republikaanipuolueen oikean laidan teemoja ja kritisoivat jyrkästi edistyksellistä politiikkaa, demokraatteja ja valtavirtamediaa. Julkaisun mukaan UNICEF:n raportti siis kertoo ettei mitään nälänhätää ole ollut. Kyseiseen raporttiin ei kuitenkaan ole linkkiä. Eikä siitä ei kerrota kirjoittajaa, otsikkoa tai julkaisupäivämäärää. Muita UNICEF:n raportteja ko. alueen tilanteesta on kyllä saatavilla ja niiden sanoma on hiukan toinen. Mistä tässä on kyse? Muutama tulee mieleen. 1. Aseellistettu valhe: Kyseessä on tietoinen desinformaatio (tahallisesti syötetty väärä tieto, jonka tarkoituksena on johtaa harhaan), toisin kuin misinformaatio, joka on vahingossa levinnyttä virheellistä tietoa. 2. Black PR (Musta suhdeToiminta): Menetelmä, jonka ainoa tavoite on tuhota kohteen uskottavuus, maine ja legitimiteetti yleisön silmissä syöttämällä julkisuuteen tekaistua materiaalia. 3. Narratiivisota: Tavoitteena ei ole vain yhden yksittäisen valheen levittäminen, vaan laajemman mielikuvan muovaaminen: luoda mielikuva siitä, että "jopa UNICEF on todennut tämän kohteen toimivan väärin". 4. Kriittisyyden uuvuttaminen: Kun julkisuus täyttyy ristiin menevistä, osittain väärennetyistä ja osittain aidoista raporteista, suurella yleisöllä menee luottamus koko tietoympäristöön (nk. liars' dividend eli valheen osinko: mikään lähde ei enää tunnu luotettavalta). Miten voimme suojautua siltä ettei meitä viedä kuin litran mittaa. Käytännön tarkistuslista vastaavien julkaisujen arviointiin on seuraava 1. Ristiintarkastus: Löytyykö väitetty raportti UNICEFin virallisesta arkistosta? 2. Kuka raportin on laatinut? Onko kyseessä UNICEFin virallinen julkaisu, yksittäisen asiantuntijan luonnos vai ulkopuolisen tahon tekemä väärennös/mukailema? 3. Muiden riippumattomien medioiden tai faktantarkistajien arvio: Ovatko muut kansainväliset uutistoimistot tai faktantarkistusjärjestöt nostaneet tai kumonneet väitteen? 4. Mikä on toimijoiden tausta? Mikä on ollut toimijoiden aikaisemman viestinnän tavoite? Ollaan siis tarkkoja. Kaikki omaa maailmankuvaa miellyttävä ei aina ole totta. Tai itse asiassa aika harva.

Suomesta kertoo paljon se, että ammattiliitot saavat sijoitustuottonsa täysin verovapaasti, mutta osakesäästämisen aloittanut Pirkko Palkansaaja maksaa ensimmäisestä osinkoeurostaan 30 % veroa. Meidän pitäisi mahdollistaa ihmisten vaurastuminen. Ei ammattiliittojen. #Suomi #verotus #talous

Tämä osoittaa jälleen kerran kokolailla riittävästi globaalin tähden luonteen jaloudesta. Alunperin yhtiökokouksessa tehtiin päätös, ettei osinkoa jaeta, mistä päätöksestä myös kerrottiin ulos. Ja sitten myöhemmin ihan vaivihkaa maksettiin kunnon osingot. Hyvää yötä https://t.co/gtbNJNmxsk #globaali #osinko #yritysjohdonvastuu

Kun järjestörälssijohtaja nostaa itselleen palkkaa veronmaksajan piikkiin hillotolpalla 150.000 e/v., se on hyvinvointivaltion olemassaolon edellytys. Jos taas yrittäjä nostaa itselleen omaa rahaansa 20.000 e/v. huojennettua osinkoa, se on hyvinvointivaltion loppu Pellemaailma #hyvinvointivaltio #verotus #yritystoiminta

Etelä-Savon energiakatastrofi Lue 4 minuutissa, miten Mikkelin energiayhtiöllä menee. Ja kuinka onnettomia päätöksiä valitsemamme päättäjät tekevät. Kautta maan. Yhtiöstä myytiin 49 % ulkomaiselle sijoittajalle 2023. Nyt myynnin jäljet voidaan lukea tilinpäätöksistä, joita energiayhtiö ei julkaise edellisvuosien tapaan. Energiayhtiö on velkaa silmät ja korvat täynnä, mutta silti se päätti jakaa 3,5 miljoonan euron osingot. Rahaa ei osinkojen maksamiseen ole, mutta ulkomainen sijoittaja antaa mielellään velkaa kovalla korolla osinkojen maksamiseen. Viime vuonna uutta velkaa otettiin 6 miljoonaa ja sitä oli vuoden lopussa jo 150 miljoonaa euroa. ESEn korkokulut ovat nousseet kolminkertaisiksi verrattuna viimeiseen itsenäiseen vuoteen 2023. Korkokanta on korkeampi (4,8 %) ja velan määrä hipoo jo taivaita. Aiemmin korot jäivät Mikkelin kaupungille ja paikallisille rahoituslaitoksille. Nyt kolminkertaiset korot menevät kaikki ulkomaille veroparatiiseihin. Linkki kirjoitukseen https://t.co/voGr8eL6Qg #Energia #Velka #Talous

Jo 36 vuotta työnantajayrittäjänä on opettanut armottoman asian: asiakkaat eivät aina kollektiivisesti halua kustantaa haaveilemiamme tuloja palkkoina ja osinkoina. Silloin täytyy sekä kärsivällisesti että kahta kauheammin luoda arvoa asiakkaille, jotta asiakkaat taas sallisivat firmamme väen tulojen kasvun. Tätä taustaa vasten en oikein ymmärrä, miksi järjestöjohto ei a) avoimesti tunnusta rahoittajiensa tunnelmanmuutoksen oikeutusta ja b) tee parannusta. Niinhän me rahoittajat kukin tahoillamme joudumme tekemään. Eikä se ole työtä, kehittymistä ja kypsymistä kauheampaa. #liiketoiminta #asiakaskokemus #arvo