Search

Mika Merano wrote that the concern over the support for the National Coalition Party had led to communication guidelines, which he claimed originated from Ellun Kanoilta or imams. He assessed that the guidelines resulted in criticism from the Finns Party and discussions about inheritance tax. Merano said he understood why the National Coalition Party did not want to eliminate inheritance tax by reducing an equivalent amount of development aid. According to him, the party's target program committed to the UN's sustainable development principles, which indicated using 0.7 percent of gross national product for development aid. Merano estimated that this meant doubling the current development aid of about one billion euros. He argued that development aid could not be cut if the goal was to increase the use of tax funds for what he described as virtue signaling and for financing, among other things, swimming pools, private zoos, and golf courses. According to him, this would be the case even if the cut would allow for the elimination of the inheritance tax. #Kokoomus #Perintövero #Kehitysapu (translated)

The National Coalition Party stated that the economy and tax revenues have increased and reported that the tax revenue estimate has risen by over one billion euros. According to it, the estimate for income tax grew by 316 million euros and corporate tax by 221 million. #talouskasvu #työllisyys #verotulot (translated)

Mikko Alasaarela wrote that France was in a difficult situation with the share of the public sector having risen to an unsustainable level according to him. He estimated that Finland's share was even larger, at 57.5 percent, and believed that an overly large public sector stifled the private sector. According to Alasaarela, in all other Nordic countries, the public sector's share of GDP remained below 50 percent, and their economies had developed better than Finland's. He also wrote that France's fate would affect the entire European Union and that Finland's economy was in the same situation. #talous #julkinensektori #Etuvaikutus (translated)

Syntymävuotenani 1965 Singaporen BKT per nuppi oli 500 dollaria. Mut 61 vuotta myöhemmin BKT/capita oli 160-kertainen eli 80 000$. Singaporella on ollut ainutlaatuinen johtajaonni. Myös Suomen pitkä tarina on ollut ihmeellinen. Ja käänne on tuloillaan. https://t.co/byc459vymb #Singapore #BKT #historia

HS kirjoittaa tänään eriarvoisuuden kasvusta Laboren laskelmiin pohjautuen. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain tämän uutisen perusteella. Muutama huomio lukijalle taustaksi: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä suositteli jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettama Pekkasen työryhmä. Toteutukseen meni 31 vuotta. Ylimmät marginaalimme olivat maailman korkeimpien joukossa ja ovat yhä laskun jälkeenkin. Tämä historiallinen päätös näkyy suurempituloisten ostovoiman kasvussa, mutta jutussa siitä ei sanota sanaakaan. -IMF suositti vuonna 2017 ylimmäksi marginaaliksi enintään 44 %. OECD-maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis muutoksen jälkeenkin selvästi yli maksimin. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Veronkevennyksillä heille ei anneta rahaa, vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienaamistaan ansioista. Oikeudenmukaisempaa. -Verohallinnon tilastojen perusteella alin 40 % tulonsaajista (alle 2000 €/kk) maksaa vain 6 % ja alin 57 % (alle 2800 €/kk) vain 16 % tuloverokertymästä. -HS:n juttu päättyy virkkeeseen ”Vastaavaa ei ole Suomessa ennen nähty” viitaten suurituloisten ostovoiman kasvuun ja pienituloisten laskuun. Kauhistelun sijaan kannattaa ymmärtää päätösten historiallisuus: kerrankin mennään suuntaan, jota on suositeltu vuosikymmeniä. Työnteosta tehdään kannattavampaa suhteessa sosiaaliturvaan. Tervehenkinen suunta hyvinvointiyhteiskunnassa, jonka velkaantuminen on kestämätöntä. -Suomi tasaa verotuksella tuloja OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on tuoreen tutkimustiedon valossa hyvin todennäköisesti yli 100 %. Veroja laskemalla saadaan siis enemmän verotuloja. -Verotuksen keventäminen lisää työtä ja kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla, mikä vahvistaa julkista taloutta verotulojen kautta. Kevennyksen perumista haluavalta kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? -Ylimpien marginaalien on myös hyvää tki-politiikkaa: tki-rahoituksesta tarvitaan enemmän irti ja työnteon kannustimet paranevat. -Suomen bkt asukasta kohden on polkenut lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Talous kääntyi kasvuun 2024, kasvu jatkui 2025 ja tänä vuonna tahti on kiihtynyt. Kaikkien tilanne siis paranee, vaikka niin ei ole vielä käynyt. Työllisyyskin on nousussa. -Suomen gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole juuri muuttunut koko 2000-luvulla. Orpon hallituksen toimet muuttavat sitä 0,8, ja se on nyt lähellä EU-keskiarvoa. HS otsikoi: ”Suomalaisten välille on revennyt kuilu.” Missä todellisuudessa elämme? Syntyykö oikea kokonaiskuva, jos ihmiset ovat vain tämän uutisoinnin varassa? Miten voidaan keskustella järkevästi esim. yhteisö-, osinko- tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo ansiotuloverotuksen ja sosiaaliturvamuutosten tarkastelu jää näin kapeaksi? Missä on pitkä aikaväli ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tämä on suomalainen erityispiirre. Ruotsissa kasvun ja kannustimien merkitys ymmärretään aivan eri tavalla: kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Jokaisen olisi hyvä kysyä, miten voimme Suomena vaurastua, jos kukaan ei saa vaurastua ensin? Ruotsi pääsi rikas-köyhä-vastakkainasettelusta irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelutavan muutos teki siitä Euroopan pääomamarkkinoiden ja kapitalistisen muodonmuutoksen mallioppilaan. Milloin me pääsemme samaan Suomessa? Onneksi olemme jo hyvää vauhtia matkalla sinne, kun suomalaiset tienaavat, sijoittavat ja vaurastuvat aiempaa enemmän! #Suomi #verotus #yhteiskunta

🇩🇪 Jürgen Klopp über Jamal Musiala und die Umstellung der Medikation: „Es ist alles geregelt. Was der Junge braucht, ist Normalität – und die hat er hier. Er trainiert gut, er trainiert mit großer Lust. Es ist alles so, wie’s sein soll.“ @SkySportDE https://t.co/Bkt7zB23Df #JürgenKlopp #JamalMusiala #Bundesliga

🚨🚨 GROSSE ABSENCE !! BRICE SAMBA 🇫🇷 NE FIGURE PAS DANS LA LISTE DE ZIDANE !!! 🤯 Depuis sa première convocation en mars 2023, il a toujours connu les Bleus avec 17 CONVOCATIONS DE SUITE. C’est fini. ❌ https://t.co/BktBVPJ9PZ #Bleus #Zidane #Football

Google suunnittelee yli 13 miljardin euron investointeja Suomessa seuraavan 2 vuoden aikana. Kyseessä on yhtiön suurin yksittäinen investointi Euroopassa. STT Google tekee investointeja mm. datakeskuksiin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin. Mukana myös kumppanuuksia Haminassa, Kajaanissa, Muhoksella ja Vaalassa. STT Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22 vuoden sähkönostosopimuksen, joka kattaa jopa puolet Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista. STT Google investoinnistaan: 2027-2028 hanke kasvattanee Suomen bkt:ta keskimäärin 3,6 mrd eurolla vuodessa. Arvioitu työllisyysvaikutus yli 37000 työpaikkaa. STT #Google #investoinnit #Suomi

Suomen teollisuushistorian suurin investointi. Googlen juuri julkistettu hanke kasvattanee Suomen bkt:ta keskimäärin 3,6 mrd eurolla vuodessa. Arvioitu työllisyysvaikutus jopa yli 37000 työpaikkaa! #kokoomus #orponhallitus https://t.co/WTQylNZeHj #Suomi #investointi #työpaikat #FI

Miksi Suomen julkinen talous kannattaa sopeuttaa menoleikkauksilla? Syy näkyy tästä. Suomessa julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat maailman korkeimmat ja noin 8 %-yks. korkeammalla kuin Ruotsissa ja EU:ssa keskimäärin. 1 %-yks./BKT on Suomessa noin 3 mrd. euroa, joten Ruotsin tason saavuttaminen vaatisi reilun 20 mrd. korjausta julkisiin menoihin. Nopeampi talouskasvukin auttaa suhdeluvun laskuun. Sen vauhdittamiseksi vain veroja alas. #Suomi #julkitalous #talouskasvu

Trump annonce la mainmise des Etats-Unis sur le pétrole du Venezuela. Avalisé par la présidente par intérim Delcy Rodriguez, l'accord entre Washington et Caracas donne aux Etats-Unis le contrôle sur 65 milliards de barils des réserves vénézuéliennes. https://t.co/bKtnpDjLGl #Trump #Venezuela #Pétrole #US #VE

Maja Chwalińska oficjalnie została ambasadorką firmy OSHEE ✅ "To wyjątkowe partnerstwo, które doskonale wpisuje się w drogę Mai — pełną determinacji, energii oraz wytrwałości w dążeniu do upragnionych celów! Produkty z wizerunkiem Mai zaczną pojawiać się na półkach sklepowych już w przyszłym tygodniu" - przekazał klub BKT Advantage Bielsko-Biała w swoich mediach społecznościowych. 🎬 IG/oshee_world | #USOpen | #oshee | #zkortu #oshee #MajaChwalińska #ambasador

Suomen BKT on kasvanut aika tasan siitä hetkestä asti, kun Orpon hallituksen budjettivastuu alkoi 2023-2024 taitteessa. Aikamoinen ero verrattuna edeltäneeseen sosialistihallitukseen, jonka kauden lopulla BKT oli jo rajussa laskussa. Kumpaa Suomi haluaa, kasvua vai taantumaa? https://t.co/8BsNatEK8s #Suomi #BKT #kasvu

Media kirjoittaa tänään Sorsa-säätiön eriarvoisuutta käsittelevästä raportista. Toivottavasti kukaan ei muodosta mielipidettään vain näiden uutisten ja raportin perusteella. Tässä muutama fakta taustaksi monipuolistamaan kuvaa: -Suomi laski ylimpiä marginaaleja tämän vuoden alusta 58 % -> 52 %. Tätä on suositeltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1994 presidentti Ahtisaaren asettaman Pekkasen työryhmästä toimesta. 31 vuotta kesti ennen kuin toteutui. Ymmärrettävää, sillä Suomessa ylimmät marginaalit olivat maailman korkeimpien joukossa. Ja ovat yhä tämän laskun jälkeenkin. -Vertailun vuoksi IMF suositti vuonna 2017, että ylin marginaali saisi olla maksimissaan 44 %. OECD maiden keskiarvo on n. 35 %. Suomi on siis selvästi yli maksiminkin tehdyn veromuutoksen jälkeen. -14 % eniten tienaavista maksoi 49 % kaikista tuloveroista. Julkisista nettotulonsiirroista ylimmät tulokymmenykset maksavat kaiken (Kuvio). Vain suurituloisimmat siis osallistuvat talkoisiin. Heille ei siis veronkevennysten myötä anneta rahaa vaan he saavat pitää hieman suuremman osan itse tienatuista ansioistaan itsellään. Oikeudenmukaisempaa. -Suomi tasaa verotuksella tuloja kaikista OECD-maista eniten. -Ylimpien marginaaliverojen kevennyksen itserahoitusaste on hyvin todennäköisesti yli 100 %. Toisin sanoen laskemalla verotusta saadaan nykyistä enemmän verotuloja. Tuore tutkimustieto viittaa tähän. -Esim. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta tarvitaan enemmän irti. Siksi myös työnteon kannustimet ovat hyvin tärkeitä, joten ylimpien marginaaliverojen lasku on myös hyvää tki-politiikkaa. -Suomen bkt asukasta kohden polkee lähes 20 vuoden takaisella tasolla. Verotuksen keventäminen saa aikaan lisää työtä, kannustaa kouluttautumaan ja etenemään uralla. Samalla vahvistuu julkinen talous verotulojen kasvun myötä. Henkilöltä, joka haluaa perua veronkevennyksen kannattaa kysyä, mistä tulevat korvaavat säästöt? Näitä em. asioita ei tuoda lainkaan esiin jutuissa. Suomessa tuloeroja mittaava gini-kerroin on pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa eikä ole muuttunut viimeiseen noin 20 vuoteen. Orpon hallituksen toimesta gini-kerroin muuttuu 0,8 ja on nyt lähellä EU-keskiarvoa. YLE väliotsikoi gini-kertoimen muutoksen olevan ”murskaava vaikutus”. Missä todellisuudessa elämme? Ajatelkaa jos ihmiset ovat vain tämän uutisoidun tiedon varassa? Samalla herää kysymys, miten voidaan käydä verotukseen liittyvää keskustelua järkevästi esim. yhteisö-, osinko, tai perintö- ja lahjaverotuksesta, jos jo työn verotuksessa ollaan näin pielessä? Missä on pitkän aikavälin tarkastelu ja talouden dynamiikka? Kuka kysyisi ruotsalaisittain ”miten tämä vaikuttaa kasvuun ja yrittäjyyteen?” Tässä on myös jokin Suomen erityispiirre, sillä ei Ruotsissa näin asioita katsota. Siellä ymmärretään kasvun ja kannustimien merkitys aivan eri tavalla kuin Suomessa. Siellä kaikkia kannustetaan tekemään enemmän, ei painamaan toisten menestystä alas. Kun kaikki tekevät enemmän, yhteiskunta voi paremmin ja on rahoituksellisesti kestävämpi. Ruotsi pääsi ns. rikas-köyhä vastakkainasetteluista irti noin 50 vuotta sitten. Ajattelun muutos on tehnyt Ruotsista Euroopan pääomamarkkinoiden mallioppilaan. Milloinkahan me pääsemme samaan ajattelun muutokseen Suomessa? Onneksi siihen suuntaan olemme hiljalleen kulkemasssa. #verotus #tuloerot #Suomi

Ylijohtaja Terhi Järvikare kirjoittaa, että Suomen miljardiluokan sopeutusta ei ole realistista tehdä ilman veronkorotuksia. Itse pohdin asiaa päinvastaisesta suunnasta. Suomen veroaste on noin 42 prosenttia BKT:stä, kun OECD-maiden keskiarvo on 34 prosenttia. Suomi on siis jo valmiiksi yksi maailman korkeimmin verotetuista kehittyneistä talouksista. Samaan aikaan julkiset menot ovat noin 57,5 prosenttia BKT:stä. Jos menot ovat poikkeuksellisen suuret ja verotus jo valmiiksi kireää, miksi ratkaisun pitäisi jälleen olla uudet veronkiristykset? Sillä jos julkiset menot ovat jo poikkeuksellisen suuret ja verotus poikkeuksellisen kireää, ratkaisu ei voi aina olla se, että veronmaksajalta pyydetään aina vain vielä vähän lisää. Kun työn, yrittämisen, kuluttamisen ja investointien verotusta kiristetään, samalla heikennetään taloudellisia kannustimia. Tämä on suoranaista myrkkyä nyt virinneelle talouskasvulle. Suomen ongelma ei ole se, että täällä tehtäisiin liikaa työtä, perustettaisiin liikaa yrityksiä tai investoitaisiin liikaa. Siksi olisi kestämätöntä yrittää ratkaista julkisen talouden ongelmaa tavalla, joka samalla heikentää talouskasvun edellytyksiä. Kasvua kun ei voi verottamalla synnyttää. Jos Suomen taloutta halutaan vahvistaa pitkäjänteisesti, tavoitteena pitäisi olla enemmän työtä, enemmän investointeja, enemmän yrittäjyyttä ja korkeampi tuottavuus, eikä jatkuvasti aina vain korkeampi verorasitus. https://t.co/5HdP5Ge8tM #Suomi #Verotus #TaloudellinenKasvu

Luin uutisia väitöksestä ja kiinnostuin ”yllättävästä havainnosta” jopa niin paljon, että lähdin selailemaan itse väitöskirjaa. En valitettavasti löytänyt mitään perusteluja väitteelle, jolla koko väitöstä markkinoidaan. Tutkielma ei sisällä lainkaan numeerisia laskelmia, ei liittyen eläkkeiden tai muiden etuuksien rahoittamiseen tai valtion tuloihin. Ajattelussa kuitenkin ei vain väitetä kyettävän ylläpitämään nykyjärjestelmää nollakasvussa, vaan käytännössä peräänkuulutetaan LISÄÄ rahaa hyvinvointiin, ekologiseen kestävyyteen, energiainvestointeihin ja ”hyvään” teollisuuspolitiikkaan. Miten nykyistä parempi hyvinvointiyhteiskunta ja nämä uudet tarpeet nollakasvussa ja tällä väestöpolitiikalla rahoitetaan - ei tietoa. Valtio on miinuksella joka vuosi reippaasti toistakymmentä miljardia, velka lähestyy lähivuosina 100 prosenttia/bkt - ei ilmeisesti väliä. Sikäli kun tällaisille seksikkäille väitöskirjoille halutaan antaa näin suuri populaari medianäkyvyys, eikö joku toimittaja viitsisi edes esittää sen yhden oleellisen kysymyksen: MITEN? Ja vastauksen pitäisi sitten nähdäkseni käsitellä rahaa eikä systeemiteoriaa tai endogeenisia malleja. #Väitöskirja #Hyvinvointi #EkologinenKestävyys

Hurmoksellisia uutisia Suomen taloudesta! Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella BKT kasvoi huhti-kesäkuussa +2,5 % edellisvuodesta työpäiväkorjattuna. Koko vuoden 2026 kasvu voi hyvinkin asettua alkamaan +2,x %, kun kevätkin on ollut noin hyvä. Parempaan suuntaan mennään koko ajan. Kiihtyvällä vauhdilla! #Suomi #talous #BKT